Helsinki Pitkään vireillä ollut yksityisalojen eläkeuudistuspaketti hyväksyttiin torstaina yksimielisesti hallituksessa. Eduskunta saa paketin käsiteltäväkseen perjantaina. Uudistuksessa siirrytään joustavaan eläkeikään ja eläkkeen laskenta muuttuu.
Uudistuksella suomalaisia kannustetaan pysymään nykyistä kauemmin töissä. Se pienentää eläkemenoja, mutta muutokset tuottavat myös nykyjärjestelmää suuremmat eläkkeet suurimmalle osalle tulevista eläkeläisistä.
Uudistusta eteenpäin luotsannut sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho (kok.) on tyytyväinen lopputulokseen, vaikka välillä tulikin "hiki pintaan". Hallituksen esitys perustuu työmarkkinaosapuolten viime ja tänä syksynä hyväksymiin linjauksiin.
Perhokin myönsi, että uudistuksia on saatava myös työpaikoilla, jotta ihmiset jaksavat olla pidempään töissä. "Jotakin vikaa on myös työelämässä, koska työntöä on ollut pois", hän sanoi. Perhon mielestä merkkejä paremmastakin on. Jotkut yritykset ovat ottaneet käyttöön esimerkiksi ylimääräisiä vapaapäiviä eikä jatkossakaan mielikuvituksen käyttöä ole estetty.
Uudistustyötä ministeriössä johtanut apulaisosastopäällikkö Tuulikki Haikarainen kehotti jokaista 50 vuotta täyttänyttä asettamaan vaatimuksia myös itselleen. Itse hän sanoi ymmärtäneensä rajoittaa työpäivänsä kahdeksaan tuntiin kovan koulun jälkeen.
"Ei tästä voi syyttää vain työnantajia", hän sanoi.
Ruotsissa eläkkeelle jäädään keskimäärin 63-64-vuotiaana. Suomessa keskimääräinen työstä poistumisikä on 59 vuotta. Ruotsissa muutoksia järjestelmään on tehty jo aiemmin.
Eläkkeet tarkistetaan yhdellä indeksillä
Uudistus tuo muutoksia myös maksussa olevien eläkkeiden tarkistusindeksiin.
Vuodesta 2005 kaikki eläkkeet tarkistetaan samalla laskurilla suojasäännöksiä lukuunottamatta. Siinä 80 prosenttia on hintojen muutosta ja 20 prosenttia palkkojen muutosta. Nykyisin alle 65-vuotiaiden eli käytännössä työkyvyttömyyseläkkeillä olevien eläkkeitä on korjattu indeksillä, joka on tuottanut suuremmat korotukset. Siinä palkkojen osuus on ollut puolet.
Perhon mielestä indeksimuutoksia on tarkasteltava kokonaisuutena, mikä kompensoi menetyksiä. Jatkossa eläkkeeseen vaikuttavat palkat korjataan vastaamaan eläkkeelle jäännin tasoa kertoimella, jossa palkkojen osuus on 80 ja hintojen 20 prosenttia.
Lisäksi pitkään työkyvyttömyyseläkkeellä olleiden eläkkeitä tarkistetaan iästä riippuvalla kertoimella viiden vuoden eläkkeellä olon jälkeen. Nykyjärjestelmä on ollut varhain työkyvyttömäksi tulleille epäedullinen.
Kaikesta huolimatta indeksimuutos saattaa herättää porua eduskunnassa. Kansanedustajilla voi olla myös toiveita hakea lisäystä palkattomien jaksojen eli alle 3-vuotiaiden lasten ja opintojen ajalta eläkkeen laskennan perusteena käytettävään rahasummaan.
Peruspalveluministeri Eva Biaudet (r.) esitti aiemmin sosiaalipoliittisessa ministerivaliokunnassa valtion varoista maksettavan summan nostamista jo aiemmin lukkoon lyödystä 500 eurosta. Hän ei saanut muilta tukea ajatuksilleen.
Järjestelmä hyötyy, valtiolle lisälaskua
Jos uudistus myöhentää suomalaisten eläkkeelle lähtöä 2-3 vuotta, eläkkeisiin menevä summa saadaan puristetuksi noin 30 prosenttiin palkoista vuoteen 2050 mennessä. Eläkemenoissa 4,3 prosenttiyksikön vähennys on suuri summa.
Joidenkin laskelmien mukaan korjausliikkeeseen riittäisi vähäisempikin työssäoloajan pidentyminen. Valtaosan eläkemaksuista maksavat työnantajat.
Toisaalta valtiolle on tulossa lisälasku, vaikka kansaneläkemenot pienentyvät. Valtion osuutta nostaa eläkkeen kertyminen palkattomilta jaksoilta.
Ensi alkuun lisäystä ei juuri tule, sillä uudistus tulee täydellä teholla voimaan vasta vuosikymmenien päästä. Vuonna 2040 valtion kustannusten lasketaan olevan noin 130 miljoonaa euroa vuodessa. Vuonna 2100 summa nousisi 1 260 miljoonaan euroon.
Valtiolle lisäpaineita tulee myös yrittäjien ja maatalousyrittäjien eläkkeistä, sillä valtio on osaltaan sitoutunut niiden maksuun.
Maanviljelijöiden määrän pienentyessä entistä pienempi joukko on maksamassa eläkkeellä olevien maanviljelijöiden eläkkeitä, jolloin valtion osuus nousee. 2050 lisäyksen lasketaan olevan noin 55 miljoonaa vuodessa.
Yrittäjien eläkejärjestelmässä nousun lasketaan olevan arviolta 360 miljoonaa euroa vuonna 2050. Tämä johtuu siitä, että uudistus nostaa järjestelmään kuuluvien vakuutettujen määrää arviolta 10 000:lla. Se ei kuitenkaan riitä nostamaan vakuutusmaksuja eläkemenoa vastaavasti.
Kasvua on tarkoitus padota jollakin keinoin. Se tietää vääntöä yrittäjäjärjestöjen kanssa.