Hal­li­tus hy­väk­syi Kainuun mallin

Hallitus hyväksyi keskiviikkona iltakoulussaan yksimielisesti Kainuun hallintomallikokeilun. Siitä annetaan lakiesitys eduskunnalle lokakuun puoliväliin mennessä. Hallituksen yksimielisellä päätöksellä Vaala jäi pois kokeilukuntien joukosta.

Tyytyväinen mies. "Nyt on hyvä fiilis. On tämä ollut niin iso harjoitus", kuntaministeri Martti Korhonen kuvasi tuntojaan.
Tyytyväinen mies. "Nyt on hyvä fiilis. On tämä ollut niin iso harjoitus", kuntaministeri Martti Korhonen kuvasi tuntojaan.
Kuva: Arkisto

Hallitus hyväksyi keskiviikkona iltakoulussaan yksimielisesti Kainuun hallintomallikokeilun. Siitä annetaan lakiesitys eduskunnalle lokakuun puoliväliin mennessä. Hallituksen yksimielisellä päätöksellä Vaala jäi pois kokeilukuntien joukosta.

Iltakoulussa tehtiin kuitenkin pieniä muutoksia alue- ja kuntaministeri Martti Korhosen (vas.) pohjaesitykseen. Maakuntahallituksen kokoa kasvatettiin kuudesta. Tehdyn päätöksen mukaan maakuntahallitukseen valitaan vähintään kahdeksan edustajaa. Toinen ja suurempi muutos oli se, että maakuntajohtajan valitsee maakuntavaltuusto. Kuntaministeri Korhonen esitti, että maakuntajohtaja valittaisiin kansanvaalilla. Selvitysmies Juhani Perttusen pohjaesitykseen oli kirjattu nämä molemmat vaihtoehdot, joista hallitus keskustelun jälkeen valitsi maakuntavaltuuston.

Kuntaministeri Korhonen, joka hyrisi kokeilun läpimenosta tyytyväisyyttä, korosti, että iltakoulun tekemät muutokset ovat ison asian eli kokeilun käyntiin saamisen kannalta pieniä. "Niillä ei ole kielteistä vaikutusta kokeiluun. Päinvastoin edustavuus maakuntahallituksessa kasvoi. Maakuntajohtajan valinnassakin kansanvalta toteutuu sikäli, että valtuusto joka tapauksessa valitaan vaaleilla", Korhonen totesi.

Ensimmäinen maakuntavaltuusto valitaan vuoden 2004 kunnallisvaalien yhteydessä.

Korhosen mukaan maakuntajohtajan valinnan antamisella valtuustolle vältetään sen mahdollisen ristiriitatilanteen syntyminen, että maakuntavaltuusto, -hallitus ja -johtaja ajautuisivat näkemyksissään ristiin.

"Tärkeintä on se, että nyt Kainuun mallin kokeilu todella vauhdittuu. Edessä on valtava haaste. Olennaista on se, että vahva yhteinen tahtotila maakunnan yhteisestä kehittämisestä jatkuu Kainuussa", Korhonen sanoi. Hänen mukaansa Kainuun pitää nyt päästä perinteisen siltarumpupolitiikan yli ja löytää yhteinen näkemys ja tahtotila. Korhonen kiitteli, että sellainen löytyi halussa lähteä kokeiluun.

Vaalasta Korhonen sanoi, ettei hallituksella ollut mitään intressiä työntää kokeiluun mukaan kuntaa, joka ei sinne itse halunnut.

Pääministeri Paavo Lipponen (sd.) oli iltakoulun päätöksen jälkeen korostanut, että Kainuun mallista on nyt ilmaistu koko hallituksen tahtotila. Sen pitää Lipposen mukaan välittyä jatkossa koko hallinnossa.

Kokeilu, joka on ainutlaatuinen, käynnistyy vuoden 2005 alussa ja kestää vuoden 2012 loppuun. Siinä annetaan kainuulaisille paljon itsenäistä valtaa päättää maakunnan asioita, ohjailla itse budjetin kehittämisrahoja ja myös Kainuussa olevien valtion viranomaisten toimintoja.

Ilmoita asiavirheestä