Pääkirjoitus

Hal­li­tus hei­jas­taa yli­opis­ton linjaa

Uutta yliopistolakia on ryhdytty panemaan toimeen.Yksi ensimmäisistä tehtävistä siinä on yliopistojen hallituksen valitseminen.

Uutta yliopistolakia on ryhdytty panemaan toimeen. Yksi ensimmäisistä tehtävistä siinä on yliopistojen hallituksen valitseminen. Ohjeena on, että vähintään 40 prosenttia jäsenistä on oltava yliopiston ulkopuolisia.

Oulussa hallituksen valinta merkitsi perusteellista murrosta entiseen. Aiemmassa parinkymmenen hengen kokoonpanossa yliopiston ulkopuoliset kaksi jäsentä edustivat kaupunkia ja kauppakamaria. Nyt hallituksessa on kymmenen jäsentä, viisi yliopistolta ja viisi sen ulkopuolelta. Kyseessä on yliopistolta samalla selvä linjavalinta.

Yliopiston ulkopuoliset jäsenet ovat nyt ennen muuta vahvoja kansallisen tason asiantuntijoita Outokummusta, Suomen ympäristökeskuksesta, Nordeasta, Nokiasta ja VTT:ltä. Enää ei lainkaan haettu pohjoissuomalaisia sidosryhmiä, vaan laajempaa näkemystä. On paikallaan, että liikkeelle on lähdetty kunnianhimoisesti.

Yliopiston sisältä valitut jäsenet edustavat lääketiedettä, kasvatustiedettä ja historiaa eli aloja, joita ulkopuoliset eivät edusta. Näin monitieteisyys näkyy kokoonpanossa. Olisi kuitenkin ollut paikallaan kasvattaa ulkopuolisten jäsenten määrää myös humanististen alojen edustajalla. Nyt vaikutelma on talous- ja teollisuuspainotteinen.

Tärkeintä ei silti tietysti ole vaikutelma vaan se, mitä hallitus todella tekee yliopiston hyväksi. Ulkopuolisten jäsenten on aidosti sitouduttava tehtäväänsä Oulun yliopiston hyväksi eikä vain otettava sitä yhtenä lisänä erilaisten tehtäviensä pitkään listaan.

Haaste nimittäin ei ole mitätön: Suomeen valittujen uusien yliopistohallitusten käsissä ovat muun muassa yliopistojen keskeiset tavoitteet ja strategia, toiminta- ja taloussuunnitelma, talousarvio ja rehtorin valinta. Tämä kaikki edellyttää myös yliopiston toimintaympäristön hyvää tuntemusta.

Lapin yliopistolla uusi hallitus - jonka viidestä ulkopuolisesta jäsenestä kolme on Lapista - pääsee ensi töikseen rehtorin valinnan makuun. Ehdokkaita on kaksi. Tämäkin kuvaa yliopistojen toiminnan luonteen muuttumista uuden yliopistolain myötä. Ennen valinnan teki laaja vaalikollegio, nyt pieni hallitus. Rehtorien asema puolestaan vahvistuu muistuttamaan pitkälti yrityksen toimitusjohtajan asemaa. Yksi uuden lain kiinnostavista seurauksista onkin, millaisen roolin yliopistojen rehtorit jatkossa oikein ottavat.

paakirjoitus@kaleva.fi