Valtiovarainministeri Antti Kalliomäki (sd) haluaa, että työmarkkinoilla tavoiteltaisiin ensi syksynä ennätyspitkää eli jopa kolmivuotista tuloratkaisua. Hän sanoo sunnuntain Helsingin Sanomien haastattelussa, että valtio on valmis osallistumaan tupoon "isoilla merkittävillä toimilla", mutta vain jos sopimus on riittävän kattava, maltillinen ja pitkäaikainen.
- Tällainen pitkä malli toisi valtiolle enemmän pelivaraa omien ratkaisujen tekemiseen, Kalliomäki arvioi.
Pääministeri Matti Vanhasen (kesk.) mukaan tavoitteena on saada vakautta ja ennustettavuutta sekä ylläpitää kilpailukykyä ja siten luoda pohjaa julkiselle taloudelle.
Asia on ennen kaikkea työmarkkinajärjestöjen käsissä, mutta nyt sekä pääministeri että valtiovarainministeri ovat kertoneet hallituksen valmiudesta myötävaikuttaa tulosopimuksen syntyyn, hän muistutti Ylen radiouutisten pääministerin haastattelutunnilla sunnuntaina.
Ratkaisussa valtio sitoutuisi keventämään verotusta merkittävästi. Lisäksi sopimukseen voitaisiin liittää muun muassa tie-, koulutus- ja tutkimusmäärärahoja. Kalliomäki perää sopimusta jo syksyn aikana, jotta valtio voisi tehdä vero- ja muut ratkaisunsa jo tämän vuoden puolella.
- Jos asiat menevät huonosti työmarkkinaratkaisuissa, niin hallitus joutuu tekemään paljon pienimuotoisia omia ratkaisujaan. Nekin kuitenkin ovat megaluokan päätöksiä, mutta hankalampia ja huonommin kehitystä ohjaavia ja ikään kuin vaikeita päätöksiä lieventäviä, Kalliomäki sanoi.
Vanhanen myönsi, että mitä pitempi sopimus, sitä vaikeampaa sen sisällöstä sopiminen on. Lyhyemmässä sopimuksessa on helpompi sopia vain rahasta.
- Tämä asetelma varmaan tälläkin kertaa on edessä.
Pääministerin mukaan hallituksella ei ole haluja ottaa kantaa palkanmuodostukseen. Hän tosin piti samalla oikeutenaan ottaa kantaa alakohtaiset tuottavuuserot huomioon ottavan ratkaisun puolesta.
Kun Vanhanen äskettäin esitti tämmöisen arvion, Metalliliiton puheenjohtaja Erkki Vuorenmaa (sd.) ärähti hänelle puuttumisesta työmarkkinajärjestöjen asioihin.
- Kyllä pääministerillä on luonnollisesti oikeus arvioida yleisempien talouden reunaehtojen kehittymistä ja sanoa mielipiteensä siitä, miltä maailman kehitys näyttää, Vanhanen toppuutteli.
Ay-liikkeessäkin valmiutta
Yleensä valtion, työnantajien ja työntekijöiden välinen sopimus on tehty vuodeksi tai kahdeksi kerrallaan. Kolmivuotisessa sopimuksessa järjestöt voisivat Kalliomäen mukaan kahden vuoden jälkeen viilailla sopimusta.
Myös SAK:n puheenjohtaja Lauri Ihalainen (sd.) arvioi äskettäin, että talouden näkymien vuoksi tavoitteena tulisi olla mahdollisimman pitkä sopimus. Samoin STTK:n puheenjohtajan Mikko Mäenpään (sd.) mukaan kyseeseen voisi tulla pitkähkö, jopa kolmen vuoden pituinen sopimus.
Nykyinen kaksivuotinen tulosopimus umpeutuu ensi helmikuun puolivälissä. Suomen keskeisissä kilpailija- ja naapurimaissa kuten Saksassa ja Ruotsissa on tehty tänä keväänä tavanomaista pidempiä sopimuksia.