Hallitus aikoo keskittyä edelleen suomalaisten työurien pidentämiseen, jotta tavoitteet työllisyysasteen kohottamiseksi sekä työttömyyden vähentämiseksi voidaan toteuttaa. Hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen edustajat selvittivät näkemyksiään työllisyysongelmien ratkaisemiseksi Helsingissä pääministeri Matti Vanhasen (kesk.) koolle kutsumassa työllisyysseminaarissa.
Seminaarilla pyrittiin kokoamaan yhteen osapuolten näkemyksiä yhteisten linjausten löytämiseksi. Keskustelun aiheet olivat pääosin samat kuin valtiosihteeri Raimo Sailaksen työryhmän keväällä esittämät keinot. Yhteisenä ongelmana on väestön ikääntyminen, minkä vuoksi toimenpiteet painottuvat työssä käyvien määrän lisäämiseen.
Rakennetyöttömyyden vähentämisen ohella seminaarin keskeinen teema oli se, miten suomalaisten työuria voitaisiin pidentää sekä alku- että loppupäästä. Hallituksen on tarkoitus saada ministeriöistä käsiteltäväkseen esityksiä toimenpiteistä joulukuun aikana. Päätökset ja niiden aikataulut on määrä ratkaista kevään 2004 strategia-asiakirjan käsittelyn yhteydessä.
Pääministeri lupasi hallituksen kuulevan järjestöjä asioiden valmistelussa. Suomen kilpailukyvyn parantamisen vaatimaa kolmikantayhteistyötä aiotaan jatkaa kutsumalla järjestöt mukaan koordinointityöhön.
Vanhanen totesi toisaalta hallituksen ja järjestöjen välillä olevan luovan jännitteen eli erilaisia näkemyksiä politiikan keinoista. Hän korosti, että kaikilla sektoreilla tarvitaan vanhoista ennakkoluuloista luopumista.
Nopeinta edistymistä odotetaan opiskeluaikojen lyhentämisessä. Maalis-huhtikuussa on pyrkimys tehdä ratkaisuja, joilla opintojen etenemistä voidaan tehostaa ja tehdä opintotuesta nykyistä kannustavampi.
Opintotukijärjestelmään ei aiota Vanhasen mukaan tehdä niin suuria muutoksia kuin vielä keväällä kaavailtiin. Sailaksen esityksessä opintotukea suunniteltiin muutettavaksi selvästi enemmän lainapainotteiseksi.
Tehostamista on odotettavissa ainakin opinto-ohjaukseen ja tutkintojärjestelmiin. Vanhanen otti tiedotustilaisuudessaan esille Oulun yliopiston kokemukset, joissa on todettu kahden ensimmäisen vuoden olevan merkittäviä opiskelujen nopeuden kannalta.
Eläkkeet ja työn kysyntä aiheuttavat kiistoja
Kiistoja järjestöjen kanssa on tulossa mm. eläkejärjestelmistä. Jo sovitun laajan eläkeratkaisun lisäksi pohditaan myös uusia keinoja ikääntyvien työntekijöiden eläkkeelle lähdön myöhentämiseksi. Jo tehtyjen ratkaisujen arvioidaan pidentävän keskimääräistä työssäolouraa 1,5—3 vuodella.
"Keskustelu osoitti, että meillä on edelleen ristivetoa siitä, tarvitaanko vielä joitakin ratkaisuja eläkejärjestelmän puolella. Tämän osalta valmistelutyön pitää jatkua."
Keinovalikoimassa ovat mm. työssä jaksaminen ja erilaiset kannustimet työelämässä pysymiseksi. Esillä seminaarissa oli mm. yli 55-vuotiaiden työvoimakustannusten alentaminen.
Rakenteellista työttömyyttä pyritään vähentämään tehostamalla työvoimapoliittisia toimia sekä lisäämällä matalan tuottavuuden työn kysyntää. Vanhanen muistutti hallitusohjelman lukuisista toimenpiteistä työn tarjonnan lisäämiseksi, kuten työnantajien välillisten kustannusten alentamiseksi.
Vanhasen mukaan erimielisyyksiä esiintyy myös sen suhteen, miten mm. heikosti tuottavan työn kysyntää voitaisiin lisätä. Viiden tunnin mittaisessa seminaarissa näkemyksiään esittivät työllisyysasioiden valmistelusta vastaavat ministerit ja virkamiehet, talousneuvoston jäsenet, työmarkkinajärjestöjen ja keskeisten taloudellisten tutkimuslaitosten johtajat ja eräät työeläkejärjestelmän sekä korkeakoulumaailman asiantuntijat.
Työmarkkinajärjestöjen johtajien ja muiden asiantuntijoiden muodostaman talousneuvoston on määrä seurata, miten työllisyysasteen nostaminen etenee.