Tuomioistuimet ovat saamassa lisää päätösvaltaa oikeudenkäyntien julkisuuteen. Esimerkiksi suullisen käsittelyn pitäminen suljetuin ovin olisi jatkossa aina tuomioistuimen harkinnan varassa, kun se nykyään joissain tapauksissa on pakollista.
Valtioneuvosto hyväksyi oikeudenkäyntien julkisuutta koskevan esityksen torstaina. Eduskunnalle se annetaan presidentin esittelyssä perjantaina.
Uudistuksen tavoitteena on selkiyttää oikeudenkäyntien julkisuutta koskevat pelisäännöt sekä parantaa lainkäytön läpinäkyvyyttä.
Julkisuus lisääntyisi varsinkin kirjallisina käytävissä oikeudenkäynneissä, sillä nykyistä harvemmat asiakirjat määrättäisiin suoraan salassa pidettäviksi.
Lakiin on tulossa myös kattavat säännöt siitä, millä edellytyksillä suullisen käsittelyn voi pitää suljetuin ovin. Se olisi mahdollista, jos julkinen käsittely voisi vaarantaa Suomen ulkoista turvallisuutta tai kansainvälisiä suhteita. Myös arkaluonteiset yksityiselämään liittyvät tiedot tai salassa pidettävät asiakirjat voidaan käsitellä suljetuin ovin.
Uutta on se, että oikeudenkäynnin julkisuutta voitaisiin rajoittaa todistajan suojelemiseksi. Alle 18-vuotiaan oikeudenkäynti taas voisi vastedes olla julkinen, jos tärkeä yleinen etu sitä vaatii.
Täsmälliset säännöt on tulossa myös sille, milloin oikeudenkäyntejä saa taltioida esimerkiksi kuvaamalla. Se olisi yleensä sallittua istunnon alussa ja tuomion julistamisen aikana, jos puheenjohtaja antaa luvan. Muuten kuvaaminen sallittaisiin vain oikeudenkäynnin osallisten suostumuksella.
Ratkaisun perusteet aina julkisia
Tuomioistuimen ratkaisut olisivat aina julkisia, jollei tuomioistuin erikseen määräisi joitain kohtia salassa pidettäviksi. Silloinkin ratkaisun lopputulos ja sovelletut lainkohdat olisi aina kerrottava.
Yhteiskunnallisesti merkittävien tai julkisuudessa huomattavaa kiinnostusta herättäneiden tapausten kohdalla julkisuus lisääntyisi siten, että niistä olisi salassapitomääräyksestä huolimatta laadittava julkinen seloste. Siinä selostettaisiin pääpiirteittäin asian sisältö ja ratkaisun perustelut.
Yksiselitteisiä sääntöjä siitä, missä menee yhteiskunnallisen merkittävyyden tai yleisen kiinnostuksen raja, lakiin ei kuitenkaan ole tulossa.
Myös oikeudenkäynnin perustietojen eli niin sanottujen diaaritietojen julkisuutta lisättäisiin. Samalla kuitenkin laajennettaisiin mahdollisuutta salata asianosaisten henkilöllisyys. Esimerkiksi turvapaikanhakijan henkilöllisyys voitaisiin jättää kertomatta, jos se vaarantaisi hänen tai hänen läheistensä turvallisuutta.
Esitys koskee käräjäoikeuksia, hovioikeuksia, korkeinta oikeutta sekä eräitä muita tuomioistuimia.
Hallintotuomioistuimille on tulossa erillinen laki, jossa salassapitoperusteiden ohjenuorana olisi lähinnä viranomaisten toimintaa säätelevä julkisuuslaki.
Esityksen mukaan hallintotuomioistuimet voisivat antaa tietoja myös salassa pidettävistä asiakirjoista siinä mitassa kuin se on tarpeen oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin turvaamiseksi tai asiaan liittyvän tärkeän yksityisen tai yleisen edun vuoksi.