Kansalaisten liikuntaharrastusta halutaan tukea. Hallitus teki torstaina periaatepäätöksen terveyttä edistävän liikunnan kehittämisestä.
Rahaa ei ole luvassa lisää, mutta liikuntaan ohjataan kansanterveyden edistämiseen varattua rahaa sekä budjetin sisällä että veikkausvaroista ja RAY:n tuotoista.
Liikuntaa pyritään suosimaan myös yhdyskuntarakenteen kehittämisessä ja kaavoituksessa. Suosituimpia liikuntapaikkoja kehitetään terveysliikunnan tavoitteiden mukaisesti.
Kouluissa ja päivähoidossa varmistetaan, että jokainen lapsi ja nuori saa mahdollisuuden päivittäiseen liikuntaan liittämällä liikunta osaksi hoito- ja koulupäivää ja lisäämällä liikunnan roolia pienten koululaisten iltapäivätoiminnassa.
Ensi vuoden aikana 4–13-vuotiaille kehitetään liikunnan perustaitoja opettavan liikuntakoulun malli. Teini-ikäisille kehitetään uutta, ei-kilpailupainotteista harrasteurheilutoimintaa.
Työterveyshuollossa korostetaan liikuntaa entistä enemmän. Kotona asuvien iäkkäiden ihmisten liikuntaa ja voimaharjoittelua edistetään vuonna 2004 aloitettavalla kampanjalla.
Kunnat sisällyttävät liikunnan hyvinvointistrategiaansa ja niille annetaan asiantuntija-apua kokeilu- ja kehittämishankkeita varten.
Terveysliikunnan opetuksen asema koulutuksessa selvitetään ensi vuonna. Työssä kartoitetaan tilanne ja tehdään ehdotuksia yhdenmukaistaa ja kehittää opetusta.
Osana opetusministeriön liikuntatieteellistä tutkimustoimintaa perustetaan terveyttä edistävän liikunnan tutkimusohjelma.
Siinä selvitetään laajasti liikunnan terveysvaikutuksia eri kohderyhmissä ja tutkitaan mahdollisuuksia edistää liikuntaa yksilö-, yhteisö ja ympäristötasolla.
Vuoden 2004 aikana luodaan pysyvä seurantatutkimuskokonaisuus, joka tuottaa tietoa väestön terveysliikunnan ja toimintakyvyn tilasta ja muutoksista.
Terveysliikunta-asiaa ajamaan perustetaan sosiaali- ja terveysministeriön ja opetusministeriön yhteyteen neuvottelukunta, jossa ovat edustettuina keskeiset ministeriöt ja sidosryhmät.
Liikunnan puute tulee yhteiskunnalle kalliiksi, lasketaan useammassa selvityksessä.
Passiivisilla henkilöillä on liikunnan harrastajiin verrattuna suurempi riski lihoa, saada sepelvaltimotauti, aivohalvaus, aikuisiän sokeritauti, verenpainetauti, paksusuolen syöpä tai osteoporoosi.
Suomalaisissa tutkimuksissa on ilmennyt, että fyysisesti passiivisin kolmannes väestöstä käyttää sairaalapalveluja 25–35 prosenttia enemmän elinaikanaan kuin fyysisesti aktiivisin kolmannes.
Tällä hetkellä alle puolet Suomen aikuisväestöstä liikkuu terveytensä kannalta riittävästi.
Eräissä tutkimuksissa on todettu, että vain yksi kolmannes lapsista liikkuu terveen kasvun kannalta riittävästi ja että jopa viidesosa 15–18-vuotiaista on täysin passiivisia.