Hallitus linjaa tulevien vuosien energiatavoitteita laajalla otteella tuoreessa energia- ja ilmastostrategiassaan. Hallitus muun muassa haluaa, että Suomi luopuu kivihiilen energiakäytöstä 2020-luvun aikana eikä uusia voimalaitoksia tai korvausinvestointeja enää perusteta kivihiilen polttoon. Elinkeinoministeri Olli Rehnin (kesk.) mukaan asiasta valmistellaan laki tämän hallituskauden aikana.
Hallitus arvioi, että strategian linjausten noudattaminen nostaa uusiutuvan energian osuuden yli puoleen energian loppukulutuksesta 2020-luvulla.
Energiastrategian mukaan myös tuulivoiman syöttötariffijärjestelmästä luovutaan. Ylimenokaudella otetaan käyttöön teknologianeutraalit tarjouskilpailut, joilla kilpailutetaan korkeintaan kaksi terawattituntia.
Lisäksi työ- ja elinkeinoministeriö teettää riippumattoman ja kattavan selvityksen tuulivoiman terveys- ja ympäristöhaitoista. Oppositiossa uutta tuulivoimaselvitystä hämmästeltiin. Esimerkiksi vihreiden puheenjohtaja Ville Niinistö kritisoi, että hallitus kuuntelee mieluummin perussuomalaisten "huuhaata" tuulivoiman terveysvaikutuksista kuin asiantuntijoita.
Päästövähennyksiä kohdennetaan etenkin tieliikenteeseen. Tavoitteena on, että vuonna 2030 Suomessa on ainakin 250 000 sähköautoa ja 50 000 kaasukäyttöistä autoa. Samalla hallitus haluaa nostaa biopolttoaineiden käyttöä niin, että kaikesta tieliikenteeseen myydystä polttoaineesta biopolttoaineiden fyysinen osuus on 30 prosenttia. Strategia pyrkii edistämään biokaasun tuotantoa ja käyttöä.
Pohjoismaista energiayhteistyötä
Strategiaa esitelleet ministerit kehuivat strategian kunnianhimoisuutta. Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Kai Mykkänen (kok.) alleviivaa eteenpäin harppaamisen tärkeyttä.
- Vientimenestys on kiinni edelläkävijyydestä, Mykkänen sanoo.
Energiastrategiassa katsotaan myös kohti pohjoismaista yhteistyötä. Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner (kesk.) sanoo, että vaihtoehtoisten polttoaineiden käytön lisäämisen tukemiseksi pyritään luomaan yhteispohjoismainen markkina.
Mykkänen korostaa, että pohjoismaisella yhteistyöllä voidaan herättää myös suurien kansainvälisten yhtiöiden investointihalut esimerkiksi Suomeen ja Ruotsiin.
Etujärjestöt epäilevät
Autoala pitää hallituksen väläyttämiä sadan miljoonan euron kannustimia erittäin vähäpäästöisille autoille merkittävänä avauksena.
Isot etujärjestöt Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Energiateollisuus ja Teknologiateollisuus arvostelivat hallituksen aietta säätää kivihiilen energiakäytön kiellosta laki. Järjestöjen mukaan kivihiiltä ei tarvitse kieltää lailla, koska sen energiakäyttö on vähenemässä merkittävästi muutoinkin.
EK arvosteli strategian kohdista useita. Esimerkiksi liikenteeseen kohdistettavia päästövähennystavoitteita järjestö pitää ylimitoitettuina. EK:n johtava asiantuntija Mikael Ohlström varoittaa, että kunnianhimoiset tavoitteet näkyvät kustannusten nousuna.
- Jotta eri sektoreiden kustannusvaikutukset tasoittuisivat ja kohtuullistuisivat, hallituksen tulisi hakea myös maataloudesta, rakennuksista ja jätehuollosta lisää keinoja päästövähennyksiin, Ohlström sanoo tiedotteessa.
Energiateollisuuden toimitusjohtaja Jukka Leskelä huomauttaa tiedotteessaan, että liikenteen päästövähennystavoitteiden saavuttamiseksi on toimittava nopeasti, jotta Suomi hyötyy liikenteen murroksen ympärille kehittyvästä liiketoiminnasta.
Suomen luonnonsuojeluliitto varoittaa, että strategia ei tee hyvää ympäristön kestävyydelle. Luonnonsuojeluliiton laskelmien mukaan esimerkiksi metsäenergian käytön lisääminen pienentää hiilinielua merkittävästi.
- Nyt olisi tarvittu reippaita satsauksia uusiutuviin energialähteisiin, jotka eivät perustu polttamiseen, ilmasto- ja energia-asiantuntija Hanna Aho sanoo tiedotteessa.