Hallitus esittää omaa oleskelulupaa kasvuyrittäjille eli niin sanotuille startup-yrittäjille.
Tarkoituksena on parantaa Suomen mahdollisuuksia kansainvälisessä kilpailussa startup-yrittäjistä. Uudessa luvassa huomioidaan startup-yrittäjyyden erityispiirteet, ja se on tarkoitus myöntää nopeasti, korkeintaan muutamassa viikossa. Oleskelulupa myönnettäisiin kahdeksi vuodeksi, jonka jälkeen se olisi mahdollista uusia.
Tällä hetkellä laki ei tunne EU:n ulkopuolelta kolmannesta maasta tulevaa startup-yrittäjää.
Johtava asiantuntija Elina Immonen sisäministeriöstä sanoo, että ulkomaalaislainsäädännössä ei ole huomioitu yrittäjiä riittävästi.
Tällä hetkellä osakeyhtiömuotoiseen yrittäjyyteen ei voi myöntää yrittäjän oleskelulupaa. Lupa on sidottu toiminimityyppiseen yrittäjyyteen, jossa on täydellinen henkilökohtainen vastuu.
- Siinä kohtaa laissa on ollut iso aukko. Sekin tässä korjataan. Osakeyhtiön pyörittäminen voi jatkossa olla yrittäjäluvan perusteena.
Nykyisin työntekijän oleskelulupa on voitu myöntää oman osakeyhtiön johtajalle. Siinä on kuitenkin pitänyt täyttyä kaikki normaalin työntekijän oleskeluluvan edellytykset, kuten kuukausittainen palkanmaksu palkkana.
- Se on ollut monessa tapauksessa aika hankalaa, jos ollenkaan mahdollista.
Startup-toiminnassa liiketoimintamalli tähtää jo alun perin kansainväliseen kasvuun. Uuden oleskeluluvan myöntäisi Maahanmuuttovirasto, mutta hakijan tulisi hankkia liiketoiminnallinen arvio Innovaatiorahoituskeskus Tekesiltä. Se arvioisi seikkaperäisesti, onko yrityksen liiketoimintamallilla edellytykset nopeaan kansainväliseen kasvuun.
Erillisellä luvalla nähdään "signaalivaikutuksia".
- Se on viesti yrittäjille, että Suomi satsaa startup-yrittäjyyteen. Tietenkään kukaan ei tule maahan hienon oleskelulupajärjestelmän vaan bisnesmahdollisuuksien takia, toteaa Immonen.
Esityksessä on muitakin kohtia, joilla niin sanottujen huippuosaajien maahanmuuttoa pyritään helpottamaan. Erityisasiantuntijan oleskelulupa myönnettäisiin nykyisen yhden vuoden sijasta kahdeksi. Kaikkia oleskeluluvan hakijoita koskisi muutos, että jatkolupaa voisi hakea sähköisesti käymättä Maahanmuuttovirastossa.
Turvapaikanhakijoita startup-lupa ei Immosen arvion mukaan käytännössä juuri koske.
- Luvan yleiset edellytykset eivät välttämättä täyty. Lupa edellyttää Tekesin arvion lisäksi turvattua toimeentuloa ja esimerkiksi voimassaolevaa matkustusasiakirjaa eli passia.
Fokuksena ovat startup-yrittäjyyden vuoksi maahan tulevat. Toinen ryhmä ovat Suomessa jo olevat, esimerkiksi opiskelijataustaiset kolmansien maiden kansalaiset.
Yhteensä 12 EU-maalla on tällä hetkellä vastaava erillinen kasvuyrittäjän lupa.
Jos Suomessa lupamäärät noudattelisivat muiden EU-maiden linjoja, lupia myönnettäisiin Immosen arvion mukaan muutamasta kymmenestä muutamaan sataan vuodessa.
Muutos voimaan mahdollisimman pian
Hallituksen esityksen mukaan jatkossa olisi kaksi yrittäjän oleskelulupaa: startup-yrittäjän lupa ja muu yrittäjän oleskelulupa. Jälkimmäinen korvaisi nykyisen elinkeinonharjoittajan oleskeluluvan. Sen soveltamisala laajenisi myös osakeyhtiöyrittämiseen.
Muutos on tarkoitus saada voimaan mahdollisimman pian.
Tarkka ajankohta riippuu siitä, missä tahdissa eduskunta esityksen käsittelee. Eduskunnan vastauksen jälkeen aikaa on jonkin verran varattava muun muassa tietojärjestelmiä koskeviin muutoksiin.
Oleskeluluvan muutokset koskevat EU:n ulkopuolisia kansalaisia.
Hallitus antoi esityksen ulkomaalaislain muuttamisesta torstaina.