Helsinki
Maan hallituksella ei ollut säädöksiin perustuvaa oikeudellista velvollisuutta käsitellä Soneran umts-huutokauppoja.
Oikeuskansleri Paavo Nikulalan tiistaina valmistuneen selvityksen mukaan säädökset eivät toisaalta myöskään aseta estettä sille, että valtiovalta olisi käsitellyt asiaa omassa piirissään oma-aloitteisesti puuttumatta kuitenkaan suorin ohjein tai määräyksin yhtiön päätöksentekoon.
Pääministeri Paavo Lipposen (sd.) mielestä on erittäin hyvä, että oikeuskansleri on antanut perusteellisen selvityksensä. "Eduskunnan talousvaliokunta voi arvioida koko Soneran kysymystä tämän selvityksen valossa", Lipponen sanoi.
"Näyttää siltä, että siinä ei tullut uutta hallituksen toiminnasta. Valiokunta sitten arvioi menettelyn oikeudellisuuden, mitä tulee hallituksen puuttumiseen tai puuttumattomuuteen. Oikeuskanslerilla näyttää tästä asiasta olevan aika selkeä kanta", Lipponen kommentoi STT:lle.
Selvityksessä ei ilmennyt, että umts-lupakaupoista olisi keskusteltu epävirallisesti hallituksen piirissä tai hallituksen ja Soneran edustajien välillä.
Virkamies mainitsi riskeitä muistiossa
Hallituksen talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa kolmannen sukupolven matkaviestimet tulivat kuitenkin esiin syksyllä 1999 Soneran yleisten linjausten ja toimintastrategioiden yhteydessä. Valiokunnan muistiossa ei ollut mitään arvioita mahdollisten hinta- tai investointikustannusten suuruusluokasta.
Hallituksen toukokuussa 2000 antamassa esityksessä valtuudesta luopua kokonaan Sonera-omistuksesta ei ollut viittausta kolmannen sukupolven matkaviestimiin tai umts:iin.
Asia ei näytä nousseen esiin oikeuskanslerin mukaan myöskään eduskunnan valiokuntakäsittelyssä muuten kuin liikenneministeriön viestintämarkkinaosaston ylijohtajan Harri Pursiaisen mainitseman huutokauppojen kustannuksista varoittavan muistion muodossa valtiovarainvaliokunnan verojaostolle.
Alestalo edusti
kaikkia omistajia
Liikenneministeriön finanssineuvos Kalevi Alestalo oli selvityksen mukaan Soneran hallituksen jäsenenä paitsi omaksunut niin myös kaikissa vaiheissa noudattanut osakeyhtiölain periaatetta siitä, että hän oli edustanut hallituksessa kaikkia osakkeenomistajia.
Arvopaperimarkkinalainsäädännön mukaisesti yhtiö ei ollut voinut antaa yhdelle omistajalle parempaa tietoa kuin muille osakkaille ja tehdä tästä omistajasta sisäpiiriläisiä.
Alestalo ei ollut tuonut operatiivista umts-päätöstä ministeriön käsiteltäväksi, koska se oli ollut liikesalaisuuden piirissä.
Virkamiesten osallistuminen pörssiyhtiöiden hallitukseen osoittautunee Nikulan mukaan niin ongelmalliseksi, että valtion on perusteltua turvautua jatkossa toisenlaisiin edustajiin. "Valtio ei voi kuitenkaan jättää sille kuuluvaa paikkaa kenenkään muun osakkeenomistajan käytettäväksi", Nikula korosti tiedotustilaisuudessa.
Virkamiehen asema ja velvollisuudet valtionenemmistöisen osakeyhtiön hallituksessa ovat Nikulan mukaan kuitenkin ongelmalliset, koska suhde yhtiöön ja esimiesvirastoon voi muodostua ristiriitaiseksi.
Nikula ehdottaa, että valtion omistajahallintoa uudelleen järjestettäessä tulisi selvittää myös virkamiehen asemaa ja velvollisuuksia, siltä osin kuin virkamiesten toimiminen erityisesti pörssiyhtiöiden hallituksissa katsotaan tarpeelliseksi.
Ministereiltä yhden-suuntaiset vastaukset
Oikeusministeri Johannes Koskinen (sd.) arvioi, että jo nykyisen hallituksen tulisi pohjustaa valtionyhtiöiden hallituksissa istuvien valtion virkamiesten aseman selvittely.
Selvityksessä ei ilmennyt mitään yhteyttä Soneran kohuttujen optioiden ja umts-investointien välillä. Tällaisia epäilyjä on väläytelty julkisuudessa.
Oikeuskanslerin saamat selvitykset olivat hyvin yhdensuuntaisia. Nikula ei usko, että kyselyyn vastaajat olisivat sopineet keskenään yhdenmukaisista vastauksista.
"Pidän sitä äärettömän epätodennäköisenä. Ei 45 ihmistä Suomessa pysty tällaisesta asiasta sopimaan ja esittämään sitten hyvin vaihtelevin sanakääntein jokseenkin saman asian", Nikula kommentoi.
Eduskunnan talousvaliokunnalla on Sonera-tiedonannon osalta kesken asiantuntijoiden kuuleminen. Valiokunta pyrkii saamaan mietinnön valmiiksi kahden ja puolen viikon sisällä. Eduskunta äänestää sen jälkeen hallituksen luottamuksesta.
