Ulkoministeri Erkki Tuomiojan (sd.) mukaan hallitus ei ole valmis merkittävästi kasvattamaan Suomen nettomaksuosuutta Euroopan unionin budjetissa.
- En oikein ymmärrä keskustelua, jossa vaaditaan maksettavaksi 100 lisää että saadaan 80 takaisin. Se on huonoa kaupankäyntiä, Tuomioja sanoi maanantaina Brysselissä EU-ulkoministerikokouksen yhteydessä.
Eduskunnan suuren valiokunnan puheenjohtaja Jari Vilén (kok.) kehotti maanantain Helsingin Sanomissa varautumaan EU-jäsenmaksujen suureenkin nousuun, jotta esimerkiksi Suomen aluetuet voitaisiin säilyttää.
Ulkoministerit keskustelivat maanantaina alustavasti EU:n rahoituskehyksistä vuosille 2007-2013.
Suomi joutumassa
sovuntekijäksi
Vaikka asiassa yritetään edetä jo kevään aikana, pelätään neuvottelujen venyvän suurten näkemyserojen vuoksi jopa Suomen puheenjohtajakaudelle 2006. Sopu vaatii EU-maiden yksimielisyyden.
- Ei tämä helppoa tule olemaan, Tuomioja myönsi.
Suomen neuvottelutavoitteisiin kuuluu muun muassa ylimpien aluetukien säilyttäminen Itä- ja Pohjois-Suomessa. Omien erityistavoitteiden kova ajaminen voi kuitenkin olla hankalaa omalla puheenjohtajakaudella.
- En usko, että Suomi lähtee ensimmäisenä myymään tavoitteitaan. Suomi ei kuitenkaan voi vaatia muita tekemään kompromisseja, ellei se ole jossain määrin valmis joustamaan omista tavoitteistaan, Tuomioja myönsi.
Ruotsilta ei heru
Suomelle tukea
Unionin nettomaksajat ajavat painokkaasti tiukkoja rajoituksia unionin rahankäyttöön. Niin sanottu prosenttikerho esittää, että EU-budjetti ei saisi ylittää yhtä prosenttia unionin bruttokansantuotteesta.
Suomi esittää 1,1 prosentin ylärajaa, komissio ja monet Itä-Euroopan maat puolestaan 1,24 prosenttia. Näennäisen pienistä marginaaleista huolimatta kyse on miljardiluokan eroista.
EU:n suurimman menoerän, maataloustukien, päälinjat on jo lyöty lukkoon vuoteen 2013 asti. Näin ollen rahoituskehysten ainoa merkittävä liikkumavara löytyy aluetuista. Esimerkiksi Ruotsi olisi valmis leikkaamaan rikkaiden maiden tukia selvästi.
Suurinta EU:n aluetukea maksetaan alueille, joiden bruttokansantuote on alle 75 prosenttia EU-keskiarvosta. Suomen tukialueista Itä-Suomen bkt on tuoreimpien lukujen mukaan 83 prosenttia keskiarvosta, Pohjois-Suomen bkt on keskitasoa.