Hallitus ei avaa Ylä-Lapin kiisteltyä maaoikeuskysymystä. Oikeusministeri Tuija Braxin (vihr.) mukaan saamelaisten oikeuksien parantamiseen etsitään ratkaisua muilla keinoin.
Braxin mukaan Ylä-Lapin maaomistus on historiallisesti ja juridisesti sen verran sekava, että hallitus joutuu toteamaan, että kiistan ratkaisijana voi olla vain riippumaton tuomioistuin.
"Sellaista näyttöä, että jotkut maat kuuluisivat niin selkeästi omistusoikeudellisesti toisille kuin tällä hetkellä, ei ole. Oikeusministerinä katson, että valtion maita ei luovuteta missään tapauksessa epävarmalta pohjalta", Brax painottaa ja täydentää, että "absoluuttisesti ei ole kuitenkin sanottu, että ne ovat valtionmaita".
Brax neuvotteli perjantaina maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttilan (kesk.) kanssa saamelaisten ja Lapin muiden asukkaiden oikeuksista valtion omistamiin maihin.
Neuvotteluissa on ollut esillä useita vaihtoehtoisia malleja alueen käyttöoikeuksista. Brax varoo visusti ottamatta kantaa minkään mallin puolesta. Ministereiden väliset neuvottelut jatkuvat lähiaikoina.
Oikeusministeriön suunnitelmien mukaan hallituksen esitysluonnos pyritään valmistelemaan ensi vuoden aikana. Hallintoneuvos Pekka Vihervuori esitti vuonna 1999, että pohjoisia maita hallinnoimaan perustettaisiin erityinen maaoikeusneuvosto, jonka toiminta rahoitettaisiin maiden käytöstä saatavilla tuloilla.
Vihervuoden ehdotuksessa rahasto olisi sekä keino kanavoida maankäyttöön liittyviä korvauksia saamelaisille että elinkeinotukea jakava elin.
Maaherra Hannele Pokan toimikunta ehdotti pari vuotta myöhemmin saamelaisten kotiseutualueen johtokunnan perustamista. Johtokunta jakaisi budjettiperusteisia valtionavustuksia.
Oikeusministeriössä on kehitelty näiden ehdotusten pohjalta uusia malleja.
Metsähallitus selvittää parhaillaan Anttilan toimeksiannosta, miten Lapin valtionmetsien hakkuiden tuottoa voitaisiin jatkossa käyttää Lapin hyväksi. Samalla Ylä-Lapin metsähakkuiden tuottoa voitaisiin kanavoida alueelle.
Anttila: Konfliktit uhkaavat lisääntyä
Anttilan mielestä saamelaiskysymystä on tarkasteltava laajemmin pohjoisimman Lapin asukkaiden kannalta. Hän pelkää konfliktien lisääntyvän alueella, mikäli asiaa tarkastellaan vain saamelaisten näkökulmasta.
"Kun tunnen Lapin tilanteen, tiedän, miten se helposti asiat kärjistyvät eri elinkeinojen välillä. Ettei käy niin, että kun saamelaisten asia hoidetaan, poromiehet, matkailuryittäjät ja kalastajat ovat sitten meidän kimpussamme", Anttila tähdentää.
Saamelaiskeskus rakenteille Inariin
Braxin mielestä nykyinen tilanne ei ole tyydyttävä saamelaisten osalta.
Brax korostaa, että saamen kielen ja kulttuurin säilymiselle on saatava nykyistä paremmat takeet. "Kieltä ei voi säilyttää, jos samalla ei suojella kulttuuria. Suomen perustuslaki edellyttää kielellisten ja kulttuuristen oikeuksien parantamista."
Brax iloitsee, että saamelaiskulttuurikeskuksen rakentaminen aloitetaan ensi vuonna. Keskuksen rakentamisen aloitusrahat sisältyvät ensi vuoden valtion talousarvioehdotukseen.
Inariin sijoitettavaan keskukseen tulevat tilat Saamelaiskäräjille ja saamelaiselle opetus-, tutkimus- ja kulttuuritoiminnalle.