SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtajan Antti Lindtmanin mukaan eduskunnalla on edessään iso työ, ennen kuin voidaan tehdä ratkaisuja siitä, millaisessa käsittelyjärjestyksessä hallituksen tänään esittelemä tiedustelulakipaketti etenee eduskunnassa.
Hallitus suosittelee tiedustelulakeihin liittyvän perustuslain muutoksen säätämistä kiireellisenä, jolloin lakipaketti voitaisiin hyväksyä vielä tämän eduskunnan aikana.
Lindtmanin mukaan SDP:n eduskuntaryhmä voi olla tukemassa vain lakiesitystä, jossa turvallisuusnäkökohdat ja yksityisyyden suoja on sovitettu yhteen kestävällä tavalla.
- SDP:n eduskuntaryhmä katsoo, että uutta tiedustelulainsäädäntöä tarvitaan. Mitä tahansa emme ole valmiit hyväksymään ja esimerkiksi kansalaisiin kohdistuvan massavalvonnan tulemme torjumaan kaikissa muodoissa, Lindtman kirjoittaa eduskuntaryhmän tiedotteessa.
Perustuslain muuttaminen kiireellisesti eli tämän eduskunnan aikana vaatii viiden kuudesosan enemmistön eduskunnassa. Suurin oppositiopuolue SDP on avainasemassa siinä, että tarvittava viiden kuudesosan enemmistö voidaan saavuttaa.
Risikko: Pienikin viivästys liikaa turvallisuuden varmistamisessa
Sisäministeri Paula Risikon (kok.) mukaan tiedustelulakeihin liittyvän perustuslain muutoksen eduskuntakäsittelyä on perusteltua kiirehtiä. Tiedustelulait ovat hänen mukaansa jo nyt myöhässä.
- Päivänkin ylimääräinen viivästys on liikaa turvallisuuden varmistamisessa, Risikko sanoi.
Risikon mukaan perustuslain muutoksen siirtyminen vaalien yli viivästyttäisi tiedustelulainsäädäntöä vähintään vuodella, mahdollisesti enemmänkin. Uusia tiedusteluvaltuuksia hänen mukaansa tarvitaan, jotta kansallisiin uhkiin voitaisiin puuttua ennakoivasti ja ettei Suomi olisi tiedonsaannissa muiden maiden varassa.
Oikeusministeri Antti Häkkäsen (kok.) mukaan kiireellisyysmenettelyä käyttäen uudet tiedustelun toimivaltuudet voisivat olla käytössä tämän vuoden lopussa tai ensi vuoden alussa. Oikeusministeriön mukaan perusteet kiireelliselle menettelylle ovat olemassa.
- Mutta korostan sitä, että eduskunnan perustuslakivaliokunta viime kädessä tekee huolellisen arvionsa siitä, millaiseksi kiirehtimismenettelyn käyttämisen kynnys tässä maassa muodostuu, Häkkänen sanoi.
Häkkänen: Tarvitaan myös tehokas valvontajärjestelmä
Hallitus esittää myös, että siviili- ja sotilastiedustelun laillisuusvalvontaa varten perustetaan uusi viranomainen, tiedusteluvaltuutettu.
Hallituksen mukaan valvontajärjestelmän uudistamista tarvitaan, sillä tiedustelulainsäädännön uudistuksessa siviili- ja sotilastiedusteluviranomaisille annettaisiin uusia merkittäviä tiedustelutehtäviä ja -toimivaltuuksia.
Oikeusministeri Häkkänen totesi päivällä tiedotustilaisuudessa, että perustuslakia muutettaessa puhutaan fundamentaalisista kysymyksistä.
- Jos tehdään rajauksia kansalaisten perusoikeuksiin, niin silloin täytyy ulottaa tehokas valvontajärjestelmä niiden rajausten tekemiseen. Eli jos joku viranomainen käyttää näitä toimivaltuuksia, joilla puututaan kansalaisten perusoikeuksiin, niin täytyy olla tehokas valvontajärjestelmä, jolla voidaan todeta epäkohdat mahdollisesti myöhemmin, Häkkänen sanoi.
Hallituksen eduskunnalle antaman esityksen mukaan tiedustelutoiminnan valvontajärjestelmä muodostuisi laillisuusvalvonnasta vastaavan tiedusteluvaltuutetun ohella parlamentaarisesta valvonnasta. Parlamentaarista valvontaa harjoittaisi eduskunnan uusi erikoisvaliokunta, tiedusteluvaliokunta.
Valiokunnalla olisi oikeusministeriön mukaan laaja tiedonsaantioikeus sekä oikeus saada tiedusteluvaltuutetulta ja muilta viranomaisilta sekä muilta julkista tehtävää hoitavilta selvityksiä tiedustelutoiminnasta.
"Itsenäinen ja riippumaton"
Tiedusteluvaltuutettu toimisi tietosuojavaltuutetun toimiston yhteydessä ja olisi toiminnassaan itsenäinen ja riippumaton. Valtuutetun tehtävänä olisi valvoa tiedustelumenetelmien käytön lainmukaisuutta sekä perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista tiedustelutoiminnassa.
- Tiedusteluvaltuutetulla olisi vahva asema ja tehokkaat toimivaltuudet laillisuusvalvonnassa, oikeusministeriö kirjoittaa.
Tiedusteluvaltuutetun nimittäisi valtioneuvosto enintään viideksi vuodeksi kerrallaan.
