Hallitus aloittaa tänään perjantaina pääministeri Matti Vanhasen (kesk.) johdolla EU-ministerivaliokunnassa Suomen kantojen hiomisen EU:n tulevaisuuskonventin esityksiin.
Kolmen seuraavan viikon aikana hallitus lyö kiinni näkemyksensä siitä, mihin ehdotuksiin EU:n perustuslaiksi pitää Suomen mielestä saada muutoksia tulevassa hallitusten välisessä konferenssissa (HVK). Se alkaa lokakuun 4. päivänä.
Pääministeri Matti Vanhanen ja ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd.) ovat myös paikalla tänään eduskunnassa kokoontuvassa kansalaisfoorumissa. Sekin kokoontuu keskustelemaan tulevaisuuskonventin ehdotuksista EU:n perustuslaiksi ja HVK:sta.
Hallituksen EU-ministerivaliokunnassa käsittely alkaa keskustelulla EU:n toimielimistä. Se on irrotettu erilliseksi kysymykseksi siksi, että se on suurin uudistusryhmä.
Konventissa Suomi jätti varauksia erityisesti toimielimiä koskeviin sekä turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa koskeviin osiin. Myös ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa puidaan ministerivaliokunnassa omana kokonaisuutena, mahdollisesti jo viikon päästä, kertoo ulkoministeri Erkki Tuomioja.
Hänen arvionsa on, että HVK:ssa on puolustuksesta löydettävissä helpommin sopu kuin toimielimistä.
"Institutionaalisissa uudistuksissa pitää koko ajan ottaa huomioon toimielinten keskinäinen tasapaino", Tuomioja muistuttaa.
Siksi hallituskin joutuu omaa kantaansa määritellessään käymään läpi niin isoja muutosesityksiä kuin niin sanottuja nippeliasioita.
Mitään päätöksiä Suomen linjauksista toimielinten suhteen hallitus ei vielä tänään tee. Asiasta käydään vasta alustavaa keskustelua.
Komissaarijärjestelmä ongelmallinen
Toimielinkysymykset ovat Suomen kannalta ongelmallisia myös siksi, että iissä tarvitaan ehkä perusteellisinta kantojen uudelleenarviointia.
Esimerkiksi oman presidentin perustamiseen EU:lle Suomi on suhtautunut kielteisesti. Nyt on ainakin julkisuudessa jo puhuttu sen puolestakin. "Emme ole kannattaneet EU:lle omaa presidenttiä, mutta voi olla, että sellainen tulee", Tuomioja muotoilee. Tärkeää hänen mukaansa on selvittää tarkkaan muun muassa presidentin toimivalta. Suomi on lähtenyt siitä, että unionille ei haluta uutta instituutiota.
Ulkomaankauppaministeri Paula Lehtomäki (kesk.) huomauttaa, että EU:n presidentin virka voi pahimmillaan johtaa kilpailutilanteeseen EU-komission puheenjohtajan kanssa. Jo tämän vuoksi siitä on käytävä perusteellinen keskustelu myös HVK:ssa, Lehtomäki edellyttää.
Ongelmallinen Suomelle on myös konventin ehdotus komissaarijärjestelmästä. Suomi on aikoinaan hyväksynyt Nizzan sopimuksen mukaisesti sen, että EU:n laajentumisen myötä komissaarien määrä voi pienentyä vuoden 2009 jälkeen. Reunaehdoksi on asetettu tasa-arvoinen vuorottelu.
Konventti esittää järjestelmää, jossa osa komissaareista muodostaa niin sanotun sisäpiirin ja sen lisäksi olisi äänivallattomia komissaareja. Suomen mielestä tällainen järjestelmä olisi ongelmallinen komission toimintakyvyn kannalta.
Myös kaavailtuun lainsäädäntöneuvostoon Suomen linja on varauksellinen.
Jo yksi tappio
Suomelle
Jo yhdessä asiassa Suomi on joutunut ennakkoon häviölle. Pääministeri Vanhasen toive siitä, että eduskunnalle pitää saada lisäaikaa käsitellä perustuslakiluonnosta ei toteudu.
EU:n puheenjohtajamaana toimiva Italia päätti aloittaa HVK:n jo lokakuun 4. päivänä. Tuomioja korostaa nyt sitä, että lokakuussa työ vasta alkaa ja edessä on jatkuva neuvotteluprosessi. "Ei tämä ole kerrasta poikki-prosessi", Tuomioja toteaa.
Hallitus antaa eduskunnalle selonteon omista linjauksistaan vielä elo-syyskuun vaihteessa. Näin syyskuun 2. päivänä kesälaitumilta töihin palaavat kansanedustajat pääsevät ottamaan siihen tuoreeltaan kantaa.
Tuomiojan mukaan eduskunnalle on tulossa ensimmäinen katsaus siitä, miten Suomi suhtautuu EU:n tulevaisuuskonventin ehdotuksiin.
Mikään yksiselitteinen ja kiinni niitattu hallituksen kannanotto se ei kuitenkaan voi olla.
Neuvottelujen edetessä eteen tulee varmasti uusia kannanottoja, Tuomioja muistuttaa. Hän lupaa, että eduskuntaa informoidaan matkan varrella esiin tulevista asioista aina tarpeen vaatiessa myöhemmin sopivaksi katsottavalla tavalla.
Italia jatkaa parhaillaan kahdenvälisiä keskusteluja siitä, miten HVK järjestetään ja mikä on sen asialista. Keskustelut Suomen kanssa ovat vielä edessä.