Hallitus aikoo esittää rajauksia opinto-oikeuteen yliopistossa. Käytännössä opiskelijalla olisi vähintään yhdeksän vuotta aikaa suorittaa viisivuotinen tutkinto.
Myös opintolainaan on tulossa muutoksia: lainan kuukausimäärää ehdotetaan nostettavaksi, ja uutena tukimuotona käyttöön otettaisiin opintolainan verovähennys.
Hallitus hyväksyi keskiviikkona iltakoulussaan korkeakouluopintojen nopeuttamiseen tähtäävän toimenpideohjelman sisällön ja muutokset opintotukeen.
Periaatepäätöstä on määrä käsitellä valtioneuvoston istunnossa 13. toukokuuta. Sen jälkeen opetusministeriö valmistelee asiaa niin, että hallituksen esitykset voidaan antaa eduskunnalle syysistuntokaudella.
Periaatepäätöksen taustalla on hallituksen tavoite saada opiskelijat nykyistä nuorempina työuralle.
Rajaus voimaan 2005-2006 aloittavilla
Yliopistojen opiskeluajat rajattaisiin useimmilla aloilla niin, että tutkinnon tavoitteelliseen aikaan, useimmilla aloilla viiteen vuoteen, lisättäisiin vielä kaksi vuotta. Lisäksi opiskelija voisi ilmoittautua kahdeksi vuodeksi poissa olevaksi.
- Viiden vuoden laajuiseen maisteritutkintoon saisi käytännössä yhdeksän vuotta aikaa opiskella. Tämän lisäksi yliopisto voi myöntää jatko-opintoaikaa äitiys- ja vanhempainlomasta, asevelvollisuudesta tai erityisen vaikeasta tilanteesta , opetusministeri Tuula Haatainen (sd.) sanoi iltakoulun jälkeen.
- Opinnot rajautuisivat yhdeksän vuoden jälkeen, jolloin opinto-oikeus menisi. Opinto-oikeus ei kuitenkaan mene lopullisesti, vaan sitä voi hakea itselleen takaisin, Haatainen jatkoi. Rajaus koskisi lukuvuonna 2005-2006 ja sen jälkeen opintonsa aloittavia. Haatainen korosti, että rajoitus ei koske nykyisiä opiskelijoita.
Verovähennyksellä kannustetaan valmistumaan
Hallitus esittää opintotuen kuukausimäärän nostamista nykyisestä 220 eurosta 300 euroon. Lisäksi uudella tukimuodolla eli opintolainan verovähennyksellä on tarkoitus kannustaa opiskelijoita valmistumaan määräajassa.
Opintolainavähennys tehtäisiin suoraan verosta, ja se olisi 30 prosenttia opintolainan 2 500 euroa ylittävästä osasta. Vähennystä voisi saada tutkinnon suorittamisvuoden ja sitä seuraavien 10 vuoden aikana.
Verovähennyksen saisi tavoiteajassa valmistunut opiskelija.
- Esityksessä on pyritty myös huomioimaan henkilökohtaiset joustotarpeet, kulttuuriministeri Tanja Karpela (kesk.) sanoi hallituksen iltakoulun jälkeen.
Jousto tarkoittaisi sitä, että tavoiteajan ylittänyt opiskelija laatisi tilanteestaan selvityksen, jonka opintotukilautakunta käsittelisi.
Tutkintorakenne kaksiportaiseksi
Opintojen suunnittelua ja opetusjärjestelyitä tehostetaan muun muassa muuttamalla yliopistojen tutkintorakenne kaksiportaiseksi elokuusta 2005 alkaen. Opiskelijoiden henkilökohtaiset opintosuunnitelmat on määrä ottaa käyttöön vuoteen 2006 mennessä.
Yliopistojen opiskelijavalinnoissa on tarkoitus siirtyä kohti yhteishakujärjestelmää. Lisäksi avoimessa yliopistossa opintoja tehneellä olisi entistä paremmat mahdollisuudet päästä sisään yliopistoon. Vähintään 30 opintoviikkoa avoimessa opintoja hyvin arvosanoin suorittanut voisi päästä tutkinto-opiskelijaksi.
Rahoitusjärjestelmää kehitetään
Hallitus sopi myös korkeakoulujen rahoitusjärjestelmien kehittämisestä niin, että se kannustaisi yliopistoja saamaan opiskelijat valmistumaan tavoiteajassa.
- Ja mikä tärkeintä, halutaan luoda opiskelijapalautejärjestelmä. Myös opiskelijapalaute olisi yksi osa näitä kannustavuuskriteereitä yliopistojen rahoituksessa.
Lisäksi työmarkkinaosapuolten kanssa aiotaan sopia keinoista, joilla tuetaan opinnot kesken jättäneiden ja työelämään siirtyneiden valmistumista.