Bryssel EU:n tulevaisuuskokouksessa halutaan päästä mahdollisimman suureen yksimielisyyteen, jotta hallitusten väliselle konferenssille jäisi mahdollisimman vähän pelivaraa. EU:n tulevaa sopimusmallia valmisteleva kokous jättää ensimmäisen sopimusmallinsa tammikuussa, ja lopullisen version kesäkuussa.
Pääministerin edustajana toimiva dosentti Teija Tiilikainen kertoi perjantaina, että tulevaisuutta pohtivassa sopimusvaltuuskunnassa yleinen henki on se, että siellä pyritään pääsemään mahdollisimman pitkälle valmistelutyössä.
"Täällä pyritään saamaan aikaan mahdollisimman yksimielinen ehdotus, ettei hallituksen väliselle konferenssille HVK:lle jää paljon pelivaraa. Vain ongelmallisimmat kysymykset jäisivät HVK:n ratkaistavaksi."
EU:n tulevaa perussopimuksen muutoksia käsiteltiin kahden päivän ajan Brysselissä. Kokouksessa perustettiin neljä uutta työryhmää, joiden myötä kokouksessa päästään yhä enemmän kiinni konkreettisiin asioihin.
Ehdotus esitellään
ensi kesäkuussa
Tiilikaisen mukaan kokouksessa on pohdittu myös sitä, olisiko perussopimuksen uudistamisen ja kansallisten parlamenttien ratifiointiprosessin oltava valmiina hyvissä ajoin jo ennen kesän 2004 Euroopan parlamentin vaaleja.
Näin tiukkaa aikataulua ei kuitenkaan enää voi toteuttaa. Jos ehdotus uudistettavasta perussopimuksesta valmistuu ensi kesäkuussa, sen jälkeen alkaa jäsenmaiden hallitusten välinen, vuoden kestävä konferenssi. Sen jälkeen kansallisten parlamenttien ratifiointiprosessi kestää vielä toisen vuoden.
Tämän viikon istunnossa perustettiin työryhmät käsittelemän ulkosuhteita, puolustusta, menettelytapojen yksinkertaistamista sekä oikeus- ja sisäasioita. Suomalaisia riittää joka työryhmään. Tiilikainen on ulkosuhdetyöryhmässä, kansanedustaja Kimmo Kiljunen, europarlamentaarikot Pia-Noora Kauppi ja Esko Seppänen puolustusasioita käsittelevässä ryhmässä, kansanedustaja Matti Vanhanen yksinkertaistamistyöryhmässä ja alivaltiosihteeri Antti Peltomäki oikeus- ja sisäasioita käsittelevässä ryhmässä.
EU:n lainsäädännön
uudistamisesta kova pala
Tulevaisuuskokouksen varapuheenjohtaja Giuliano Amato arvioi perjantaina, että lopullisen asiakirjan muodosta keskustellaan lokakuun lopussa. Myös unionin laillisen henkilön asemasta pyritään tuolloin löytämään yhteinen näkemys.
Tällä hetkellähän EU ei ole juridinen yksikkö, eikä se voi solmia sopimuksia. Niihin tarvitaan 15 jäsenmaan hallitusten hyväksyntä ja allekirjoitus. EU:lle pyritään saamaan aikaan perustuslaki tai perustuslaillinen sopimus.
Amato arvioi, että liian paljon on kiinnitetty huomiota perustuslailliseen osaan, jolloin lainsäädännön yksinkertaistamiselle ja uudistamiselle jää liian vähän aikaa. Nyt perustettu lainsäädännön ja menettelytapojen yksinkertaistamistyöryhmä voi Amaton arvion mukaan olla kova pala ja ehkä vaarallinen hallituksille. Jo etukäteispuheenvuoroissa vaadittiin enemmistöpäätösten lisäämistä.
EU:n kielenkäyttö
johtaa sekannukseen
Keskusteluissa tuli voimakkaasti esille myös se sekaannus, joka syntyy lukemattomien erilaisten nimitysten ja päätöksenteon viidakosta. Kansalaiset eivät ymmärrä, että samalle asialle kuten esimerkiksi laki, EU:n kielenkäytössä on lukemattomia vastineita.
"Minusta olisi hyvä pyrkiä välineitä kuvaavien käsitteiden määrän tuntuvaan vähentämiseen ja selkeään hierarkiaan näiden välillä. Näen, että pohjimmiltaan unionin puitteissa tehdään kolmen tasoisia päätöksiä. Lainsääntöpäätökset ovat näistä eniten kansalaisiin vaikuttavia. Lainsäädäntöpäätöksiä ovat asetukset direktiivit. Näistä direktiiviasetuksia on kehitettävä puitelakien suuntaan. Tähän pääsemiseksi tarvitaan itsehillintää unionin kailta toimielimiltä", Vanhanen sanoi omassa puheenvuorossaan.