Hallituksessa pohditaan tosimielellä, pitäisikö inkeriläisten maahanmuuttopolitiikkaa tiukentaa. Viimeaikainen keskustelu on luonut paineita tähän suuntaan. Asia on ilmeisesti esillä lähiaikoina hallituksen iltakoulussa.
Pääministeri Paavo Lipponen (sd.) kertoi hallituksen aikeista maanantaina eräiden lehtien päätoimittajille järjestetyssä tilaisuudessa. Hänen mielestään inkeriläisten erityisasemalle paluumuuttajina ei ole enää tarvetta.
"Inkeriläisten erityisasema paluumuuttajina on jo hoidettu, eikä ole mitään mieltä tuoda enää Suomeen suuria joukkoja kielitaidottomia maahanmuuttajia. Tilanne on kestämätön, kun rajan takana on jonossa 20 000 ihmistä, jotka uskovat pääsevänsä Suomeen", kerrottiin Lipposen sanoneen.
Lipponen arvelee, että massojen joukossa Suomeen yrittää myös järjestäytyneen yhteiskunnan ulkopuolella toimivaa ainesta.
Muuttoehtojen mahdollinen tiukentaminen on osa ulkomaalaislain muuttamista, ja hallituksessa tämä asia kuuluu sisäministeri Ville Itälän (kok.) toimialaan. Hän on julkisuudessa ollut sitä mieltä, että ehtoja on tiukennettava.
Osa maahanmuuttoasioista kuuluu työministeri Tarja Filatovin (sd.) toimialueeseen. Hänen mielestään koko inkeriläiskysymys on pohdittava kokonaisuutena.
Filatov myöntää, että inkeriläiskysymyksessä on paljon käytännön ongelmia. Hänen mielestään ”kunniavelan” pohtiminen on kuitenkin erillinen asia. "Kunniavelkaa joko on tai ei ole", hän korosti tiistaina STT:lle.
Esimerkiksi rikollisuus ei hänen mielestään ole motiivi tehdä asiassa päätöstä; totta kai rikollisuuteen pitää puuttua. Se ei kuitenkaan hänen näkemyksensä mukaan saa olla syy, jonka perusteella voidaan sanoa, ettei ole kunniavelkaa.
Filatovin mielestä olisi reilumpaa sanoa, että ei haluta pitää yllä tämmöistä järjestelmää ja että halutaan auttaa ihmisiä mieluummin heidän kotiseudullaan. Hänen mielestään ei olisi reilua, että tehtäisiin tiukennuksia, jotka käytännössä katkaisivat ihmisvirran, mutta ei sanottaisi kuitenkaan ääneen, että järjestelmä pannaan poikki.
Hän muistutti eduskunnan kolme vuotta sitten tekemästä päätöksestä, jonka mukaan kunniavelkaa ei ole maksettu. Sen jälkeen tilanteessa ei ole tapahtunut sinänsä muutosta. Filatovin mielestä jo silloin tiedettiin, minkälaista väkeä on tulossa.
Ajatus inkeriläisten paluumuutosta sai alkunsa viime vuosikymmenen alussa. Aloitteentekijänä pidettiin tuolloin presidentti Mauno Koivistoa.
Nyt kerrotaan, että Koivisto ei katso tehneensä erityistä aloitetta inkeriläisten paluumuutosta tuolloisessa tv-haastattelussa. Koivisto oli omasta mielestään todennut vain ymmärtäneensä, että inkeriläisten paluumuuttoa pidetään suotavana asiana, ”ikään kuin kunniavelan hoitona”.
Suomeen on tullut tähän mennessä noin 30 000 inkeriläistä paluumuuttajaa. Suuri osa paluumuuttajista ei puhu suomea, ja muutoinkin monelta puuttuu ”suomalainen identiteetti”.
Työllistyminen on monille inkeriläisille ollut hidasta. Inkeriläisten työttömyysaste on 40 prosenttia. Tämä on lisännyt joutilasta aikaa ja aiheuttanut turhautumista.