Kunta- ja alueministeri Hannes Manninen (kesk.) vastustaa maa- ja metsätalousministeriön lohiasetuksen muutossuunnitelmia. Jos ministeriön muutosesitys menee läpi, saavat avomeren ammattikalastajat lähteä lohenpyyntiin kolme viikkoa nykyistä aiemmin.
Esitys tuotaneen hallitukseen maaliskuun lopulla tai huhtikuun alussa.
Lohestus olisi esityksen mukaan rajoitettua. Pyytää saisi alle 85-senttisiä lohia, sitä isommat pitäisi luonnonlohen varjelun nimissä laskea takaisin veteen.
Pyydysten määrä rajoitettaisiin kahteen erityisvalmisteiseen isorysään kalastajaa kohti. Pyydysten tulisi olla sellaisia, etteivät hylkeet pääse saaliiseen käsiksi.
Jatkossa valikoiva pyynti kohdistuisi yksinomaan velvoiteistutettuihin lohikantoihin. Jotta istukkaat erottuisivat luonnonlohista, tulisi niiden rasvaevät leikata vuoden iässä.
Pohjoisen lohijokien töyräillä ministeriön kaavailut on otettu vastaan tyrmistyksellä.
Maakuntaliitot ja kalastusasiantuntijat ovat kirjelmöineet asiasta hallituksen suuntaan toivoen esityksen vetämistä pois, tai ainakin sen muuttamista olennaisesti.
Lausuntokierroksella ollut asetusesitys ei tyydytä myöskään päättäjiä. Hannes Manninen uskoo, ettei maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaojan (kesk.) esitys mene sellaisenaan läpi.
Manninen ei halua tässä vaiheessa kommentoida keskeneräistä asiaa enempää, mutta toteaa kuitenkin omana toiveenaan olevan, että lohiasetusta ei muutettaisi nykyisestä.
Viime aikojen kalastusrajoitukset ovat kohentaneet luonnonlohikannan tilaa merkittävästi.
"Jos asetusta kuitenkin muutetaan, pitää muotoilun olla sellainen, että sen vaikutukset pohjoisen lohijokiin ovat mahdollisimman vähäiset", Manninen painottaa.
Manninen haluaa oikaista julkisuudessa esiintyneet tiedot, joiden mukaan lohenkalastus aikaistuisi myös Simo- ja Torniojokien suilla.
"Sitä maa- ja metsätalousministeriön esitys ei pidä sisällään", Manninen toteaa.
Lohenkalastukselle ei ole nykyisellään rajoituksia muun muassa Kemi-, Ii-, Kiiminki- ja Siikajokisuiden niin sanotulla terminaalialueella.
Ministeriö: istukkaita
vara pyytää enemmän
Maa- ja metsätalousministeriön selvitysten mukaan kalastuksen aikaistus ei uhkaa luonnonlohikantoja.
Ministeriö toteaa valikoivalla kalastuksella pyrittävän nimenomaan suojelemaan luonnonlohta. Istukkaita voitaisiin sen sijaan pyytää tuntuvasti nykyistä enemmän. Se kohentaisi ministeriön mukaan olennaisesti ammattikalastajien taloutta.
Luonnonlohikantojen elvyttämisen kannalta olennaista olisi kieltää ajoverkkokalastus koko Itämeren alueella. Asiasta käydään parhaillaan neuvotteluja Itämeren rantavaltioiden kesken.
Kielto vaikuttaisi merkittävästi lohen pyyntimäärin Itämeren pääaltaalla, jossa kalastetaan valtaosa merialueen lohista. Ahvenanmaa haraa voimakkaasti kieltoa vastaan.
Jos kielto saadaan aikaan, se tietäisi jokiin kutemaan nousevan luonnonlohikannan voimakasta kasvua, jolloin merikalastusta voitaisiin avata nykyisestä.
Ministeriön laskelmien perusteella aikaistetun, rajoitetun pyynnin jälkeenkin lohta riittäisi selvästi nykyistä runsaammin myös jokiin.
"Ei loppuun
ajateltu"
Pohjoisessa maa- ja metsätalousministeriön näkemyksiin ei luoteta. Asetuksen muutoksen pelätään johtavan suoranaiseen ryöstökalastukseen. Myös määräysten valvonta epäilyttää.
"Esitys ei ole tästä maailmasta. Jos se ei ole susi, niin ainakin sudenpoikanen. Asiaa ei ole loppuun ajateltu", kalatalousjohtaja Jukka Nyrönen Oulun läänin kalastusasioista vastaavasta Kainuun TE-keskuksesta laukoo.
Nyrösen mielestä pyynnin järjestäminen esitetyllä tavalla, samoin kuin istukkaiden rasvaeväleikkaukset eivät käy järkeen. Ministeriö on laskenut eväleikkausten kuluiksi 168 000 euroa vuodessa. Nyrönen arvelee, että summa ei tarkoitukseen riitä.
"Esitys johtaa valvontaongelmaan. Miten erottaa jokisuistojen terminaalialueilta saadut kalat avomereltä pyydetyistä. Tällainen koneisto ammattikalastajien lohisaaliiden parantamiseksi ei ole tarkoituksenmukainen", Nyrönen huomauttaa.
Lohien eväleikkaukset jouduttaisiin tekemään käsityönä. Se ei ole myöskään riskitöntä kalatautien näkökulmasta tarkasteltuna.
Nyrönenkin lähtisi elvyttämään luonnonlohta kieltämällä sen kalastamisen Itämeren pääaltaalla.
Nyrönen pelkää, että lohestuksen aikaistaminen johtaisi jokien lohikatoon, imagon huononemiseen ja sitä kautta jokivarsiin rahaa tuovien kalastajien vähenemiseen.