Eduskunnasta
Eduskunnassa on noin kuukauden verran käsitelty eri valiokunnissa ja valtiovarainvaliokunnan jaostoissa hallituksen budjettiesitystä vuodelle 2020 ja julkisen talouden suunnitelmaa 2021–2023.
Eräs merkittävä sosialidemokraatti on aikoinaan todennut jotenkin näin: ”Hyväosaisille löytyy aina puolustajansa, mutta vähäosaisten puolustajia on harvassa, siksi me sosialidemokraatit olkaamme pienituloisten puolella." Tällä ajatuksella Rinteen hallitus on ohjelmansa rakentanut.
Hallitusohjelman ovat yhdessä sopineet SDP, keskusta, vasemmistoliitto, vihreät ja RKP. Puolueet ovat sitoutuneet toteuttamaan hallitusohjelman kirjausta, millä parannetaan pienituloisten tilannetta ja luodaan uusia investointimahdollisuuksia esimerkiksi tukemalla sekä korjaamalla rauta- ja maanteitä sekä vesiväyliä.
Pienituloisten eläkeläisten ostovoiman lisäys tulee näkymään ensi vuoden alusta. Kansaneläkkeitä nostetaan nettona 34 euroa/kk ja takuueläkkeitä 50 euroa/kk. Aktiivimallin leikkuri poistuu ja tukitaso palautuu normaalitasolle. Varhaiskasvatuksen subjektiivinen oikeus palautetaan. Opintotukeen tulee huoltajakorotus ja lapsilisään yksinhuoltajakorotus, elatustuki nousee ja työttömyysturvaan tulee korotus.
Toisen asteen maksuttomuudella on merkittävä vaikutus nuorten mahdollisuuteen opiskella perheen tai nuoren tulotasosta riippumatta. Oppivelvollisuusajan pidentämisellä ehkäistään syrjäytymistä ja sitoutetaan tulevaisuuden rakentajia yhteiskuntaan.
Myös tutkimukseen ja investointeihin kohdistetaan lisärahoitusta. Tutkimus- ja kehittämispanostuksilla hallitus hakee uusia innovaatioita teknologian kehittämiseksi. Ulkomaankauppa- ja kehitysyhteistyöministeri Skinnari tekee hartiavoimin töitä viennin edistämiseksi ja tuloksia alkaa näkyä etenkin energiantuotannon ja cleantech-teollisuuden sektorilla.
Investoinneilla rauta- ja maanteihin parannetaan elinkeinoelämän toimintamahdollisuuksia sekä pienennetään korjausvelkaa. Liikenne- ja viestintäverkkojen määrärahoista valtaosa, eli 1,4 miljardia, kohdennetaan teiden, ratojen ja vesiväylien perusväylänpitoon. Perusväylänpidon määrärahaan sisältyy parlamentaarisen työryhmän esityksen mukainen 300 miljoonan pysyvä tasokorotus. Tällä pyritään hallitsemaan korjausvelkaa ja purkamaan sitä tulevien vuosien aikana. Yhdessä muiden korotusten kanssa perusväylänpidon rahoitukseen tulee lisäystä 362 miljoonaa euroa vuonna 2020.
Tulevaisuuden liikenteen ja sen eri käyttömuotojen yhteyttä tullaan tarkastelemaan ja linjaamaan 12-vuotisen valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman pohjalta. Parlamentaarisen liikennejärjestelmäsuunnitelman ohjausryhmään kuuluvat Pohjois-Suomesta lisäkseni Merja Kyllönen (vas.) ja Antti Rantakangas (kesk.). Meillä riittää töitä, jotta myös meidän pohjoiset olosuhteet ja liikkuminen tullaan otetuksi huomioon. Joulunodotusterveisin
Kirjoittaja on SDP:n kansanedustaja Kajaanista.