Pääkirjoitus

Hal­li­tuk­sen pitää toimia, jos jär­jes­töt eivät pysty

Työmarkkinajärjestöjen pitäisi tänään esittää hallitukselle yhteinen näkemyksensä työurien pidentämisestä.

Työmarkkinajärjestöjen pitäisi tänään esittää hallitukselle yhteinen näkemyksensä työurien pidentämisestä. Tiistaina iltapäivällä tilanne oli kaikkea muuta kuin lupaava: sovun saavuttaminen näytti olevan toivottoman kaukana.

EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies heitti jo ilmaan ajatuksen, että työlle annettaisiin lisäaikaa maaliskuun lopulla pidettävään hallituksen kehysriiheen asti.

Voi epäillä, olisiko lisäajasta suurta apua. Työmarkkinajärjestöjen välinen epäluottamus on koulutuspäiväkiistan takia syvempi kuin aikoihin. SAK:laisella työmarkkinakentällä myös katkeruus hallitusta kohtaan on kasvussa Turun STX-telakan tilanteen takia.

Työurien pidentäminen tavalla tai toisella on keskeinen keino suomalaista yhteiskuntaa jäytävän kestävyysvajeongelman lievittämiseksi. Tarve nostaa suomalaisten eläköitymisikää tunnustetaan työnantajaleirin ohella palkansaajapuolella. Asiaa tuskin voidaan kestävästi hoitaa ilman alimman eläkeiän nostoa. Uudistus voidaan toteuttaa portaittain niin, ettei kukaan kärsi siitä kohtuuttomasti.

Palkansaajajärjestöt ovat ilmoittaneet, että ne haluavat odottaa työeläkejärjestelmän laajempaa uudistamista pohtivan ylijohtaja Jukka Pekkarisen työryhmän syksyllä luvassa olevia esityksiä. Kyse näyttää osaksi olevan vastuun pakoilusta. Mitä nopeammin yhteisymmärrys tarpeellisesta toimista löytyy, sitä parempi.

Jos työmarkkinajärjestöt eivät saa työurista aikaan yhteistä näkemystä, ne saman tien luovuttavat valtaansa hallitukselle. Sitä kovempia korotuksia veroihin ja sitä kipeämpiä leikkauksia on tiedossa. Ei sitten pidä vaikertaa, jos tarjolle annettu mahdollisuus muiden keinojen käyttöön ei kelvannut.