Helsinki Sosiaalidemokraatit haluavat, että vaaleissa eniten eduskuntapaikkoja saanut puolue saisi oikeuden ryhtyä johtamaan hallitustunnusteluja.
SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kalliomäki sanoi tiistaina eduskunnassa, että hallitusneuvottelujen menettelytavoista voitaisiin sopia enemmänkin kuin tähän asti on tehty. Kalliomäen mielestä on tärkeää, että hallituksen muodostaminen tapahtuu eduskunnassa selkeällä ja järjestäytyneellä tavalla.
- Sosiaalidemokraattien lähtökohtana on, että vaaleissa eniten eduskuntapaikkoja saaneen puolueen tulisi myös johtaa hallitustunnusteluja, hän sanoi eduskunnan perustuslakikeskustelussa.
Vuonna 2000 voimaan tulleen uuden perustuslain mukaan eduskunta valitsee pääministerin. Ennen valintaa eduskuntaryhmät neuvottelevat hallitusohjelmasta ja hallituksen kokoonpanosta. Näin toimitaan ensimmäisen kerran ensi maaliskuun eduskuntavaalien jälkeen.
Eduskuntaryhmät ovat sittemmin sopineet, että ensimmäisen neuvottelun kutsuu koolle suurimman eduskuntaryhmän nimeämä henkilö. Neuvottelussa päätetään, kuka ryhtyy hallitusneuvottelujen tunnustelijaksi tai vetäjäksi. Miten tämä käytännössä tapahtuu, on avoin asia ja jää nähtäväksi.
Keskustan Maria Kaisa Aula vastasi, että Kalliomäen ehdottama malli ei sovi monipuoluejärjestelmään, jossa vaihtoehtoja hallituksen kokoonpanoksi voi olla useita. Aulan mielestä suurimman puolueen johtava rooli hallitusneuvotteluissa voi olla perusteltu, jos se on myös vaalien voittaja. Hän muistutti, että vaalien jälkeen suurimpana oleva puolue voi kuulua myös vaaleissa hävinneisiin.
Viime eduskuntavaalien jälkeen SDP oli tällaisessa Aulan viittaamassa tilanteessa. Oppositiossa ollut keskusta lisäsi kannatustaan, mutta jäi edelleen toiseksi. Uusi hallitus muodostettiin entiselle pohjalle, ja keskusta sai pysyä oppositiossa.
Myös kokoomuksen ryhmäpuhuja Jouni Lehtimäki oli eri mieltä Kalliomäen kanssa. Lehtimäen mielestä hallitusneuvotteluja ei ole ole syytä pyrkiä normittamaan etukäteen jo tehtyä tarkemmin tai ennakoimaan niitä puolueiden sopimuksin.
- Ongelmat hallituksen muodostuksessa ovat olleet luonteeltaan poliittisia. Ne eivät siten ratkeaisi yksityiskohtaisemmilla lain määräyksillä, Lehtimäki sanoi.
Presidentillisiä
odotuksia
Ruotsalaisen eduskuntaryhmän Gunnar Jansson pohdiskeli myös siihen suuntaan, että puolueiden ja ehdokkaiden pitäisi keskustella menettelytavoista hyvissä ajoin ennen vaaleja. Janssonin mielestä tämä on tarpeen, koska hallituksen muodostaminen asettaa pääministeriehdokkaille lähes presidentillisiä odotuksia.
Keskustan Johannes Leppänen tyytyi korostamaan, että eduskunnan on pidettävä pääministerin valintaprosessi kaikissa tilanteissa omissa käsissään. Lisäksi kansanvaltainen neuvottelu edellyttää sitä, että kaikki eduskunnassa edustettuna olevat ryhmät voivat myös tosiasiallisesti olla mukana, kun neuvotteluja aloitetaan.
Vihreiden Tuija Brax kavahti puheita pääministerivaalista. Hän muistutti, että pääministeriksi tulee se, johon uuden eduskunnan enemmistö luottaa, eikä sillä asialla ole mitään tekemistä suurimman puolueen aseman kanssa.
Vaaliremontin jäädytys
herätti arvostelua
Brax kuten kristillisdemokraattien Jouko Jääskeläinenkin arvostelivat kovin sanoin sitä, että hallitus ei lähtenyt toteuttamaan vaalilain muutosta, joka parantaisi suhteellisuuden toteutumista eduskuntavaaleissa. Nykyinen järjestelmä suosii suurimpia puolueita.
- Ei olisi vuonna 1918 uskonut, että SDP vuonna 2002 taktikoi oman etunsa vuoksi vaalilain suhteellisuutta parantavan lakiesityksen nurin. Se siitä tasa-arvosta, Brax heitti.
Vihreiden mielestä perustuslakiin pitäisi mahdollisimman pian kirjoittaa säännös, joka mahdollistaa sitovien kansanäänestysten järjestämisen. Sellaiselle olisi Braxin mukaan käyttöä esimerkiksi, jos Nato-jäsenyys tulee aikanaan ratkaistavaksi.
Kansanäänestysten puolesta liputti myös vasemmistoliiton Annika Lapintie ja jatkopohdiskelua asiasta toivoi myös Jääskeläinen.
Kansanedustajat kantoivat myös huolta siitä, ovatko kansalaiset myös käytännössä tasa-arvoisia, kun perusoikeuksien toteutuminen riippuu käytännössä kunnanvaltuustojen tekemistä arvovalinnoista ja keskenään hyvinkin erilaisten kuntien taloudellisesta tilanteesta.
Ministeri Aatos Erkon ehdotus presidentin viran lakkauttamisesta herätti vain vähäisiä kommentteja eduskunnan keskustelussa. Kokoomuksen ryhmä ilmoitti, ettei se kannata ajatusta. Jouni Lehtimäki arveli, että presidentin toimivalta kaventuu vielä jatkossakin, mutta kansakunnan yhtenäisyyden symbolina hän pysyy.