Pääministeri Juha Sipilän hallituksen kaudesta näyttää tulevan menestyksellinen, jos asiaa mitataan talouden kehityksellä. Suomen poikkeuksellisen pitkä alhaisen kasvun kausi päättyi. Työllisyysaste on kohonnut ripeästi ja valtion budjettialijäämä on alkanut pienentymään. Suomalaiset ovat vihdoin hyötyneet kasvavasta taloudesta.
Kuinka paljon tästä tarkalleen on hallituksen ansiota, jää tutkijoiden ja äänestäjien arvioitavaksi.
Hyvä kenraali on myös onnekas. Hallituksen kannalta ehdottoman tärkeää oli kansainvälisen talouden piristyminen, johon Suomi tällä kertaa pääsi mukaan. Ilman tätä hallituskausi olisi jäänyt kitkuttamiseksi.
Syksyllä valmistuu vielä ensi vuoden budjetti. Lähestyvät vaalit tuovat paineita irtiottoihin, mutta todennäköisempää on, että suurta eroa aikaisempaan linjaan ei tehdä.
Tätä kuvaa vahvistaa valtionvarainministeriön julkistettu budjettiehdotus. Kasvava talous ja kasvavat verotulot antavat kuitenkin hallitukselle helpomman nojan kuin hallituskauden alku tarjosi.
Seuraava hallitus aloittaa työnsä joskus ensi kevään eduskuntavaalien jälkeen. Tällä hetkellä näyttää, että uusi hallitus voi aloittaa vakaassa taloudellisessa ympäristössä. Käytännössä kaikki ennustelaitokset odottavat talouskasvun jatkuvan ensi vuonna.
Taantuman ennustamiseen ei ole eväitä. Kansainvälinen talous kasvaa, ja kotimaan talous saa vauhtia kasvavista tuloista ja alenevasta työttömyydestä. Uusi hallitus pääsisi aloittamaan työnsä hyvin toisenlaisissa tunnelmissa kuin nykyinen. Kun pääministeri Sipilän johtaman hallituksen piti toivoa kansainvälisen talouden tukea, uuden hallituksen pitää toivoa, että tämä tuki nyt jatkuisi mahdollisimman pitkään.
Vaikka talousennusteet ovat vakaat, tilanne voi tosin vielä muuttua. Talouden riskit tulevat korostuneesti Suomen rajojen ulkopuolelta. Kansainvälisen talouden riskitekijöitä on juuri nyt kasaantunut paljon.
Listalle kuuluvat kauppasodat, brexit, Italian syksyn budjetti ja Turkin talouskriisi. Suurimman riskin muodostavat eri rintamilla käytävät kauppasodat, mutta myös muut listalla olevat voivat yllättää.
Yhteistä näille asioille on, että tavalla tai toisella ne ovat poliittisia. Kauppasodan monet rintamat ovat lähteneet liikkeelle Yhdysvaltojen ylimmän johdon päätöksillä. Brexit on jo luonteelta poliittinen asia, jolla on mahdollisesti isojakin taloudellisia seuraamuksia.
Italian valmisteilla olevasta budjetista tulee kuuma poliittinen asia, jos maan uusi hallitus uhmaa yhteisesti sovittuja pelisääntöjä ja Euroopan komissiota.
Myös Turkissa on vahvasti poliittinen näkökulma. Maalla on taloudellisia ongelmia, mutta niiden ratkaisemista vaikeuttaa olennaisesti, että se vaatisi maan ylimmältä johdota monessa asiassa julkilausuttujen kantojen kääntämistä. Prosessia ei helpota Turkin ja USA:n ylimmän johdon näyttävä erimielisyys kotiarestissa olevasta amerikkalaisesta papista.
Pitää myös huomata, että on varsin todennäköistä, että seuraavalle hallitusperiodille ajoittuu ainakin yksi kansainvälisen talouden notkahdus. Tätä oletusta tukee USA:n taloustilanne.
USA:ssa nousukausi on jatkunut nyt jo poikkeuksellisen pitkään. Toisin kuin euroalue Yhdysvallat pääsi nousuun kiinni varsin nopeasti finanssikriisin jälkeen. Nyt yhtäjaksoista, vaikkakin keskimääräistä vaisumpaa nousua on jatkunut kohta 10 vuotta. Nousukausien pituudessa ollaan jo kohta tekemässä sodan jälkeisen aikakauden ennätyksiä.
Ennätyksen tekeminen ajoittuu hetkeen, jossa Yhdysvaltojen talouden tasapainottomuudet ovat selvästi lisääntymässä. Budjettialijäämä on kasvamassa erittäin nopeasti ja korot ovat nousemassa.
Kaikki merkit viittaavat siihen, että lähivuosina tulee eteen jonkinlainen laskukausi. Näin myös osa sijoitusmarkkinoista on lähtenyt ennakoimaan.
Suomalaisten pitää vahvasti toivoa, että kansainvälisen talouden riskit eivät toteudu. Nousukausi jäisi täällä ja Euroopassa aivan liian lyhyeksi. Olisi hyvä, että velkaantuminen saataisiin loppumaan ja työllisyysaste ehtisi edelleen nousta.
Lisäksi euroalueella kasvuperiodin pitäisi jatkua, jotta rahapolitiikka ehdittäisiin normalisoida kuten USA:ssa parhaillaan tehdään.
Nykyisen hallituksen kannattaa nyt rauhallisesti nauttia tehdyn työn ja kansainvälisen talouden vetoavun tuomista hedelmistä. Toisaalta elvytyksen aika ei ole nyt, kun kasvu on vielä hyvää.
Kansainvälisen talouden epävarmuudet ja USA:ssa poikkeuksellisen pitkään jatkunut nousukausi varoittavat, että uuden hallituksen periodille osuu myös heikompia vientimarkkinoiden kasvuvuosia.
Tällöin auttaisi, jos julkinen sektori olisi valmiiksi tasapainossa. Tämä antaisi puskureita kohdata myös huonompia vuosia.
Risto Murto on työeläkeyhtiö Varman toimitusjohtaja.