Vaalikautensa neljän kuukauden kuluttua päättävä hallitus saa kansalaisilta varsin hyvän arvosanan. 42 prosenttia kansalaisista on tyytyväisiä maan hallitukseen. Tyytymättömien osuus on kutistunut viidennekseen, 21 prosenttiin. Huomattava osa kansalaisista suhtautuu hallitukseen neutraalisti; 35 prosenttia suhtautuu toisaalta tyytyväinen, mutta toisaalta tyytymätön -asenteella.
Pääministeri Paavo Lipposen (sd.) johtama sateenkaari kakkonen on koko vaalikauden ajan saanut kohtalaisen korkeita tyytyväisyyslukemia.
Hallituksen tilanne on puolen vuoden takaiseen mittaukseen verrattuna edelleen kohentunut hieman, tyytyväisten osuus on noussut kolmella prosenttiyksiköllä.
Kalevan Suomen Gallupilla teettämä seuranta osoittaa, että toisen sateenkaarihallituksen toiminta on kansalaisten silmissä ollut kautta linjan kiitetympää kuin Lipposen ensimmäisen hallituksen. Sateenkaari on vain kerran aiemmin toimintansa aikana yltänyt yhtä korkeaan arvioon.
Lipposen ykköshallituksella tyytyväisyys- ja tyytymättömyyslukemat olivat lähestulkoon toisinpäin.
SDP:n piiristä
kehuja
Suurinta tyytyväisyys on tällä hetkellä SDP:n kannattajien joukossa, heistä kuusi kymmenestä ei löydä hallituksen toimista moitteen sijaa. Lähes samaan samaan tyytyväisyystasoon, 57 prosenttia, ylletään kokoomuksen kannattajien joukossa.
Päähallituspuolueiden järjestyksessä on kuitenkin tapahtunut muutos. SDP:n kannattajat ovat nyt tyytyväisempiä kuin kokoomuksen kannattajat.
Aiemmissa mittauksissa kokoomuksen kannattajat ovat olleet hallituksen vankimpia tukijoita.
SDP:n kannattajien muuttuneissa asenteissa voi heijastua se, että puoluevaltuusto nimesi juuri kyselyn aikaan Lipposen puolueen pääministeriehdokkaaksi. Samaan aikaan julkistetut mielipidemittaukset kertoivat SDP:n olevan ykkönen ja kokoomuksen kolmanneksi suurin puolue.
Vasemmistoliiton äänestäjien keskuudessa tyytyväisyys hallitukseen on noussut ropisten. 41 prosenttia puolueen äänestäjistä vakuuttaa tyytyväisyyttään ja vain viidennes tyytymättömyyttään. Puoli vuotta sitten tilanne oli päinvastoin. Rajua heilahtelua voi selittää myös vasemmistoliittolaisten otoksen pienuus.
Vihreiden keskuudessa ylletään 42 prosentin tyytyväisyyteen. Vihreiden keskuudessa tyytymättömyys on kuitenkin varsin alhaalla, 12 prosentissa. Hallituksesta lähtö näyttäisi kanavoineen vihreiden hallitusta arvostelleet kriitikot neutraalisti suhtautuvien joukkoon.
Keskustassa
ei luoteta
Epäilevimmin hallituksen toimiin suhtaudutaan keskustan kannattajien joukossa. Vaalien lähestyminen ja puheenjohtaja Anneli Jäätteenmäen otteet ovat herättäneet keskustaväen kriittisyyden.
Runsas kolmannes, 36 prosenttia, keskustan kannattajista on tyytymättömiä. Aiemmin keskustan kannattaja suhtautuivat hallitukseen hieman lempeämmin.
Toisaalta hallitukseen tyytyväisten keskustalaisten osuus on noussut kuudella prosenttiyksiköllä 29 prosenttiin.
Hallituspuolueiden kannattajien keskuudessa tyytyväisyys nousee 57 prosenttiin ja tyytymättömien vain kymmeneen prosenttiin. Tyytyväisyys hallituspuolueiden keskuudessa on suurempi kuin kertaakaan aiemmin.
Vertailua aiempaan hankaloittaa se, että vihreät ovat nyt opposition joukossa. Puolue lähti viime keväänä hallituksesta eduskunnan myönteisen ydinvoimapäätöksen takia.
Vastaavasti oppositiopuolueiden keskuudessa tyytyväisyys on noussut 33 prosenttiin, kun vielä viime keväänä heidän osuutensa oli vain 25 prosenttia.
Selitys löytynee juuri vihreiden siirtymisestä oppositioon.
Miehet mieltyneet hallitukseen
Sukupuolten välillä on hienoinen ero asenteissa. Miehistä 44 prosenttia on tyytyväisiä, mutta naisista 40 prosenttia. Nuoret, opiskelijat, eläkeläiset ja ylemmät toimihenkilöt ovat muita tyytyväisempiä hallitukseen.
Alueellisesti tarkasteltuna suurinta epäluottamusta hallitus nauttii Pohjois-Suomessa. Vaikka tyytyväisyydessä alueella ylletään koko maan keskiarvoon, nousee tyytymättömyys 30 prosenttiin.
Itä- ja Etelä-Suomessa tyytyväisten osuus jää 39 prosenttiin, mutta suuri neutraalisti suhtautuvien osuus sulattaa suoraa tyytymättömyyttä.
Pääkaupunkiseudulla yli puolet, 53 prosenttia, on tyytyväisiä hallitukseen, kun maaseutumaisissa ja taajaan asutuilla alueilla tyytyväisiä on vain 36 ja 37 prosenttia.
Viljelijä- ja yrittäjäväestö suhtautuvat hallitukseen nihkeästi Viljelijöistä lähes puolet, 44 prosenttia, ja yrittäjistä 34 prosenttia tuntee tyytymättömyyttä.
Hyvätuloisista, yli 55 000 euroa vuodessa ansaitsevista, kansalaisista lähes puolet on tyytyväisiä hallitukseen.