Päivähoidon nollamaksuluokan poistoaie kertoo huonoa uuden hallituksen sosiaalisista tuntosarvista. Budjettikehyksiin liittyvän päätöksen mukaan lasten kokopäivähoitoon tulee elokuusta alkaen vähimmäismaksu. Puolipäivähoito olisi yhä pienituloisimmille ilmaista.
Pääministeri Matti Vanhasen ja peruspalveluministeri Paula Risikon mukaan erityisryhmillä olisi edelleen mahdollisuus nollamaksuun. Näiden "erityisryhmien" ja heidän tarpeidensa määrittely tietäisi uutta byrokraattista ja ehkä nöyryyttäväksikin koettavaa kontrollia. Järjestely olisi päivähoidosta vastaaville kunnille työläs ja johtaisi vaikeasti kohdennettavaan käytäntöön.
Uudistuksen tavoitteena on on houkutella kotona olevia vanhempia hoitamaan lapsia mieluummin itse kuin viemään heitä hoitoon. Ilmainen puolipäivähoito saattaisi siinä tilanteessa tarjota lapsille virikkeitä ja vanhemmille hengähdystaukoa. Todellisuudessa elämäntilanteet ovat kuitenkin hyvin vaihtelevia. Esimerkiksi moni yksinhuoltaja tarvitsee aidosti lapselleen hoitopaikkaa, mutta siitä maksaminen voi käydä ylivoimaiseksi. Opintotuen käyttö päivähoitomaksuun taas vain pahentaa toimeentulon ongelmia.
Vaikuttaa siltä, ettei uusi hallitus ole tässä päätöksessään tunnistanut riittävästi suomalaista köyhyyttä. Ehdotus on tältä osin raakile, mutta onneksi sen epäkohdat voi korjata jo ennen kuin hallitus antaa esityksensä eduskunnalle.
Jos taas hallitus pitää päänsä, eduskunnan on poistettava ilmeinen epäkohta. Hallituspuolueiden eduskuntaryhmistä voi odottaa löytyvän riittävää poliittista tilannetajua siihen.