Hallitus laatii kattavan Nato-selvityksen. Suomi tutkii sotilaallisen liittoutumisen sekä EU:n turvatakuiden mahdolliset vaikutukset, joiden perusteella arvioidaan maan sotilaallista asemaa.
Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta päätti tiistaina aloittaa uuden turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon valmistelun.
Pääministeri Matti Vanhasen (kesk.) mukaan Nato-jäsenyyden myönteisistä ja kielteisistä vaikutuksista laaditaan selontekoon aiempaa laajempi selvitys. Pääministeri tapasi tiedotusvälineiden edustajia tiistaina virka-asunnossaan Kesärannassa.
Vanhanen kaipaa sotilasliitosta niin sanottua rautalankamallia, joka olisi kaikkien suomalaisten luettavana. Hänen mukaansa on tarpeen arvioida muun muassa Nato-jäsenyyden kustannukset.
Vanhanen toppuutteli samalla, ettei selvityksessä välttämättä tule esille mitään erityisen uutta. "Hallituksella ei ole mitään peiteltävää Nato-keskustelussa. Jäsenyyskeskustelua saa vapaasti käydä."
Sisäinen turvallisuus
korostuu entisestään
Voimassa olevan selonteon mukaan Suomen Nato-jäsenyyden mahdollisuus ei ajankohtaistu ainakaan lähivuosina, ellei ulkoisessa ympäristössä tapahdu merkittäviä muutoksia. Eduskunta hyväksyi selonteon joulukuussa 2004.
Vanhanen totesi, että sotilaallinen puoli on selonteossa vahvasti esillä. "Yhä useammin kuitenkin suomalaisten turvallisuutta uhkaavista tekijöistä ovat muitakin sotilaallisia."
Vanhasen mukaan selonteko laaditaan niin sanotun laajan turvallisuuskäsitteen pohjalta. "Se tulee sävyttämään selontekoa taas pari piirua enemmän kuin edellisellä kerralla.
Presidentinvaalit
Venäjälle testi
Laajalla turvallisuuskäsitteellä tarkoitetaan muun muassa sisäisen turvallisuuden, ympäristöuhkien tai laajamittaisen pakolaisuuden ottamista huomioon selonteossa. Yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen strategia on samanaikaisesti määrä päivittää.
Suomen lähiympäristössä tapahtuva turvallisuuspoliittinen kehitys on tarkoitus käydä tarkoin läpi selonteossa.
Vanhasen mukaan Venäjän puolustusvoimissa tapahtuneet uudistukset eivät ole tulleet yllätyksenä Suomelle. Hän kehuu, että viime vaalikaudella valmistuneessa selonteossa pystyttiin nämä ennakoimaan.
Vanhasen mielestä Venäjän kehityksessä on sekä myönteisiä että huolestuttavia piirteitä. Hän muistuttaa, että Venäjä on tänä päivänä avoimempi yhteiskunta kuin kaksikymmentä vuotta sitten.
Vanhasen mukaan Venäjän ensi kevään presidentinvaalit on tärkeä testi maan demokraattiselle kehitykselle.
"Muu maailma seuraa tarkoin, noudattaako Venäjä perustuslakia ja järjestetäänkö maassa presidentinvaalit", Vanhanen painotti.