Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla patistelee pääministeri Juha Sipilän (kesk.) johtamaa hallitusta viemään tärkeimmät uudistukset läpi kevään aikana.
Etla on huolissaan siitä, että ilman kattavaa ja käytäntöön vietyä uudistuspakettia Suomi jää entistä enemmän jälkeen muista Pohjoismaista. Huoli on aiheellinen. Suomen talous on kääntymässä orastavaan noin 1,5 prosentin vuotuiseen kasvuun, mutta kilpailukyvyn kohentamisessa ja valtion velkaantumisvauhdin hidastamisessa jäädään pahasti jälkeen.
Etlan viime viikolla julkaisemassa muistiossa arvellaan, ettei hallitus pääse tällä menolla tavoitteeseensa työllisyysasteen nostamisesta 72 prosenttiin. Myöskään julkisen velan kasvu ei pysähdy suunni-
tellulla tavalla.
Mikäli näin käy, hallituksella saattaa olla edessä uusia leikkauksia ja kipeitä säästöjä, vaikka pääministeri Sipilä on todennut leikkauslinjan olevan takanapäin.
Etla tarjoilee muistiossaan muutamia työkaluja, joilla jäykkiä rakenteita voitaisiin notkistaa. Etlan ei tarvitse keksiä uutta. Tutkimuslaitos oikeastaan vain muistuttaa hallitusta pysymään hallitusohjelman tavoitteissa.
Etlan mukaan työmarkkinoilla on pyrittävä vahvistamaan paikallista sopimista ja tehostamaan työvoimapolitiikkaa. Näin työvoiman tarjontaa voidaan lisätä.
Työttömyysturvaa olisi vara muuttaa vieläkin enemmän työnhakuun kannustavaksi. Työmarkkinajärjestöt eivät ole päässeet kannustavuudesta yhteiseen lopputulokseen. Hallituksen pitääkin patistaa työmarkkinaneuvottelijat saman pöydän ääreen.
Finanssipolitiikassa hallitus on puun ja kuoren välissä. Valtion talouspolitiikan liiallinen kiristäminen saattaisi tuhota heiveröisen kasvun, mutta elvytyskään ei toimi pelastusrenkaana.
Näissä oloissa elvytyksen lisääminen ei olisi hyväksi, sillä velkasuhteen kasvu repeäisi entisestään. Kolmen puolueen hallituksella on ollut vaikeuksia hillitä velkaantumista jo nyt. Viime vuonna velanotto kasvoi miljardi euroa, vaikka tavoite oli pysyä viidessä miljardissa.
Etlan mukaan lievästi elvyttävä investointilinja on järkevä välimuoto. Toisin sanoen työllisyyden ja tuottavuuden kasvua vahvistetaan ja julkisia menoja hillitään.
Suomen kilpailukyvyn perusta, koulutus ja tutkimus, täytyy Etlan mukaan pitää vaikeissakin talousoloissa vankkana.
Hallituksella on paljon kehittämistavoitteita koulutuksessa, mutta niitä on vaikea saavuttaa koulutus- ja tutkimusjärjestelmään tehtyjen leikkausten vuoksi. Etlan arvion mukaan hallituksen koulutukseen, päivähoitoon, opintotukeen ja tutkimukseen suunnatut menoleikkaukset nousevat lähes 1,1 miljardiin euroon.
Etla korostaa, että koulutuksen ja tutkimuksen rahoitusta pitää lisätä, vaikka kaikkia varsinkaan päällekkäisyyksiin kohdistuvia säästötoimia ei kannata perua. Yksi ratkaisu on, että valtio pääomittaa korkeakouluja ja pitää näin tulevaisuuden menestyksestä kiinni.
Pääkirjoitus