Hallitsematon vallanjako keskusvallalta alueille oli tuoreen väitöskirjan mukaan yksi syy Venäjän talouden huonoon kehitykseen viime vuosikymmenellä. Laura Solanko on tutkinut alueiden ja paikallishallinnon roolia Venäjän talouden muutoksessa sosialismin jälkeen.
- Sosialismin jälkeen päätösvaltaa hajautettiin Venäjällä keskusvallalta alueille päin koko 1990-luvun. Huomattava osa vallasta jaettiin usein kahdenvälisillä sopimuksilla eli jokainen yksittäinen alue sopi keskusvallan kanssa esimerkiksi siitä, minkä osan mistäkin verosta alue saa pitää.
Taloudellisesti tämä vei alueet usein eriarvoiseen asemaan, Solanko huomauttaa.
Vallanjaossa jokaisella alueella saattoi olla hyvinkin pitkälle talouden alalta omia lakeja ja federaatiomääräysten toimeenpano vaihteli alueelta toiselle paljon.
Vallan hajauttamista pidettiin kuitenkin lähtökohtaisesti hyvänä asiana ja ajateltiin, että se on yksi tapa päästä eroon kommunismin hyvin keskitetystä systeemistä.