Ei ole Oulullakaan helppoa.
Jalkapallojunioreiden talviolosuhteet ovat vihdoin kunnossa ja ikuisuusprojekti Raattikin tuntuu nytkähtävän liikkeelle. Silti jono oven takana ei lyhene lainkaan.
Se on sisäpalloilu, joka joutuu tuskailemaan tilojensa kanssa. Nuoremmat tulokkaat salibandy ja futsal ovat kasvaneet melkoisiin mittoihin. Kokeneemmat lento- ja koripallo yrittävät omalla sarallaan pitää pintansa.
Tilanne on monisyinen. Yhdessä paketissa on huippu-urheilu, toisesta avautuu näkökulma juniorimassoihin.
Olisiko Oulussa tarvetta monitoimihallille? Aivan varmasti. Onko siihen rahkeita juuri nyt? Se onkin toinen juttu.
Edustusurheilussa salibandyn lippulaiva OLS joutuu pelaamaan liigaottelunsa urheilutalolla erikoisluvalla, koska kentän mitat eivät ole riittävät. Urheilutalolta puuttuvat turva-alueet, joten eturivin katsojat ovat hajuetäisyydellä laitahyökkääjän kainalosta. Vaihtopenkit ovat katsomossa.
"Tilaa on 60 neliömetriä liian vähän. Liigalta on tullut koko ajan viestiä ja kysymyksiä tilanteestamme", OLS-salibandyn toiminnanjohtaja ja liigajoukkueen maalipyssy Petri Turunen huokaa.
Lentopallossa Ettalla on edustukset 1-sarjoissa, mutta ainakin miesten joukkue halajaa kovasti takaisin liigavaloihin. Alueen ykkösjoukkue Kempeleen Lentopallo taistelee tällä kaudella jopa mitaleista Kempelehallissa. Mikä on naapurin näkökulma: tarvitseeko Oulu uuden sisäpalloiluhallin?
"Ehdottomasti kyllä. Seudulla pitää olla näyteikkuna huipuille, mutta myös juniorien mahdollisuuksien parantaminen on olennaista. Painetta hallille löytyy, sillä esimerkiksi Kempeleen kunta ei ole kovista yrityksistään huolimatta pystynyt parantamaan meidän harjoitteluolosuhteita juurikaan", KempeLe:n päävalmentaja Kari Raatikainen näkee.
Ainakin Raatikainen valmentajana haluaisi pitää kaikki portit avoimena.
"Eihän sitä tiedä, vaikka muutaman vuoden päästä tässä olisi yksi iso Oulun alue", Raatikainen muistuttaa.
Kasvuvauhtia
Tervarien futsalin liigajoukkue pääsi seitsemän evakkovuoden jälkeen Kempeleestä kotikaupunkiinsa ja urheilutalolle. Edustusmiehistön hevosvoima Jussi Törmä on kiitollinen siirrosta.
"Olemme tyytyväisiä tämän hetken tilanteeseen, koska olemme päässeet kaupunkiin. Tottakai kokonaisuudessa monitoimihalli olisi ehdoton, sillä futsalinkin harrastajamäärät kasvavat todella vauhdilla", Törmä leipoo.
Futsalin lisenssipelaajien määrä on kasvanut noin parin vuoden ajan keskimäärin 20 prosentin vuosivauhtia. Koko Oulun seudulla on tällä hetkellä 69 joukkuetta. Vain kaksi oululaista joukkuetta pääsee pelaamaan omassa kaupungissaan.
Salibandyssä lisenssipelaajia on yksistään Oulussa arviolta rapiat 1 500 - suurin osa junioreja. Kun päälle lasketaan sählyn harrastelijat, lukumäärästä tulee moninkertainen.
Koripallo ei pysty iskemään pöytään samanlaisia kortteja kuin kaverinsa, mutta ONMKY:n valmennuspäällikkö Ilkka Immonen huomauttaa, että heidänkin vuoronsa ovat täyteen tuupattuja.
Yhteistyötä
Lajinelikolla on tahto yhteiseen toimintaan, vaikka lajit ovat toistaiseksi pysyneet tunnusteluasteella. Yksi monitoimihalli ymmärretään järkevimmäksi ratkaisuksi.
"Tässä vaaditaan yhteistyötä yli lajirajojen", Pohjois-Suomen salibandyn aluevastaava Juha Laukka kiteyttää.
Toimivasta monitoimihallista on hyvä esimerkki Salossa. 45 miljoonaa markkaa maksaneen hallin avajaisia vietettiin yhdeksän vuotta sitten. Salohallin yli 2 000 mahdollisesta istumapaikasta noin 1 600 on sähköisesti siirrettävissä pois tieltä. Hallissa on lattiapinta-alaa 1 660 neliömetriä, joten parhaimmillaan kolme eri lajia mahtuu harjoittelemaan vierekkäin.
Halli palvelee onnistuneesti kilpaurheiljoita, koululaisia ja harrastelijoita.
"Salohalli on huippuesimerkki. Lähtötilanteen on oltava se, että halli on tarpeeksi suuri", Kari Raatikainen tietää.