Paikallista sovellutusta tilaaja--tuottaja-mallista eli ydinkunta--palvelukunta-mallia on Oulussa hiottu viimeiset kymmenen vuotta. Mitä malli on merkinnyt kaupungille? Tavoite on selvä. Laadukkaampia ja tehokkaampia palveluja tuotetaan kaupunkilaisillew pienemmällä rahalla.
"Rahallista arvoa ei voi laskea, kun palvelutarve on vuosien mittaan kasvanut. Menojen kasvua malli on hillinnyt. Selvitysten mukaan tuottavuusluvut ovat nousseet. Rahaa on näin säästetty. Myös asiakas- ja henkilöstötyytyväisyys on ollut nousussa", talous ja strategia -osaston johtaja Esa Katajamäki arvioi.
Oulussa ei ole käytetty orjallisesti yhtä ainoaa tapaa järjestellä tilaajien ja tuottajien suhdetta. Sosiaali- ja terveystoimessa tilaajat ja tuottajat eriytettiin vuosi sitten. Seuraavaksi ensi vuoden alusta lautakunnan alainen, palvelujen tuottamisesta vastaava johtokunta siirretään kaupunginhallituksen alaisuuteen, jolloin eriyttäminen tapahtuu päätöstasollakin kokonaan. Sosiaali- ja terveyslautakunnan tehtäväksi jää tilata kaupunkilaisten palvelut joko kaupungin tuottajaorganisaatiolta tai yksityiseltä sektorilta.
Opetustoimessa tilaajat ja tuottajat on organisoitu toisella tavalla. Ensi vuoden alusta lukio-opetuksen johtaja ryhtyy koordinoimaan, mitä Oulun lukioissa opetetaan. Yksittäiset lukiot sitten vastaavat tämän johtajan tilauksiin tuottajina. Sama pätee myös peruskouluun ja erityisopetukseen, jotka saavat omat tilaajansa. Opetukseen tulee tulosohjausta.
Maanantaina kokoontunut Oulun kaupunginvaltuusto päätti ydinkunta--palvelukunta-mallin ajamisesta kulttuuri- ja liikuntatoimiin.
Kulttuuritoimen malli on aivan sille erikseen räätälöity. Taiteelliseen luovuuteen annetaan parin kehittäjän verran lisää ajatusvoimaa.
Samalla kulttuuri jaetaan tallennetun ja esittävän taiteen ja kulttuurin klustereihin, jotka ryhtyvät tuottamaan kaupunkilaisille kulttuuripalveluja yhteistyössä kaupungin ulkopuolisten tekijöiden kanssa.
Liikuntapuolella liikuntavirastosta tulee puhdas tilaajaorganisaatio, kun sen varsinaiset työntekijät siirretään tuotantopuolelle perustettuihin liikelaitoksiin. Kaupungin liikuntapalvelujen tilaajia jää virastoon runsas tusina, kun esimerkiksi liikuntapaikkojen kunnossapito siirretään liikelaitos B:n tehtäväksi. Salit siivoaa vastaavasti liikelaitos A.
Sosiaali- ja terveystoimessa ydinkunta--palvelukunta-mallin kehittely on kesken. Esa Katajamäen mukaan seuraavaksi ryhdytään miettimään, voidaanko palvelujen tuotantopuolta liikelaitostaa. Esimerkiksi käy hyvin päivähoito. Myös hammashuolto voisi toimia liikelaitoksen tavoin. Oulun Työterveys on jo kyseisestä organisaatiosta erotettu omaksi liikelaitoksekseen.
Katajamäki muistuttaa, että Oulussa muutoksiin on annettu kolmen vuoden sopeutumisjakso. "Ei 3 500 hengen organisaatiossa muutokset heti toteudu ja näy. Muutos vie aikaa."