Hämeenlinnan hallinto-oikeuden mukaan geenitekniikan lautakunnalla ei ollut lainmukaisia perusteita, kun se kieltäytyi kertomasta geenimuunneltuja organismeja (GMO) koemielessä viljelevien tilojen tarkan sijainnin. Pelkästään lautakunnan esittämillä perusteilla tietoa ei hallinto-oikeuden mukaan olisi saanut pantata.
Asiasta oli valittanut Kansalaisten bioturvayhdistyksen edustaja, joka lokakuussa 2000 pyysi tietoja seitsemän koealueen sijainnista.
Geenitekniikan lautakunta antoi tarkan sijainnin kahdesta alueesta, mutta viidestä se suostui kertomaan vain paikkakunnan, jolla koealueet sijaitsevat. Ne olivat Punkaharju (kaksi koealuetta), Oulu ja Helsinki (kaksi koealuetta).
Lautakunta perusteli päätöstään sillä, että ulkopuolisten kulkeminen koealueella voi vaarantaa koejärjestelyt ja aiheuttaa virheellisiä tutkimustuloksia. Lisäksi kenttäkokeen valvonta vaikeutuu ja riski GMO:n leviämisestä saattaa lisääntyä.
Myös geenimuunneltujen kasvien viljelijät ilmoittivat, että haluavat pitää koealueiden tarkan sijainnin salassa.
Bioturvayhdistys puolestaan perusteli pyyntöään sillä, että lähialueiden asukkailla on oltava mahdollisuus saada tieto koealueista, joilla on GMO:n leviämisriski.
Yhdistyksen mukaan koealueiden sijaintia olivat udelleet lähiseutujen luomuviljelijät ja paikkakunnille muuttoa harkitsevat.
Hallinto-oikeus katsoi, että pelkästään lautakunnan esittämillä perusteilla ei ollut lainmukaisia perusteita ilmoittaa koealueiden sijainti vain kunnan tai kaupungin tarkkuudella.
Päätöksen mukaan olisi ilmoitettava ainakin se maaseudun kylä tai taajaan asutun alueen lähiö, jossa koepaikka sijaitsee.
Myös tilan nimi ja rekisterinumero on hallinto-oikeuden mukaan syytä ilmoittaa, ellei kysymys ole pienestä kiinteistöyksiköstä, joka ei sisällä koepaikan lisäksi paljonkaan muuta aluetta.
Ensimmäisenä oikeusasteena hallinto-oikeus ei kuitenkaan ottanut yksityiskohtaisemmin ratkaistavakseen, millä tarkkuudella geenitekniikalain tarkoittama käytön paikka olisi valituksessa tarkoitettujen kokeiden osalta ilmoitettava.
Hallinto-oikeus kuitenkin katsoi, että geenitekniikan lautakunta ei esittämillään perusteilla yksilöinyt kokeiden paikkaa riittävästi, joten se kumosi lautakunnan päätöksen ja palautti asian takaisin lautakunnalle uudelleen käsiteltäväksi.