Nuoret ovat jääneet paitsioon seurakuntavaaleissa valittavissa kirkon hallinnollisissa elimissä. Ikärakenne on kautta maan korkea, esimerkiksi Oulun ev.lut seurakuntayhtymän yhteisen kirkkovaltuuston jäsenillä se on 59,5 vuotta. Lokakuussa pidettäviin seurakuntavaaleihin haetaan todellista muutosta, ja sitä varten on perustettu Nuorten aikuisten vaikuttamisryhmä Navi.
Kampanjan tavoitteena on lisätä nuoria ehdokkaita siten, että jokaisella ehdokaslistalla on ainakin yksi alle 30-vuotias. Vaalien jälkeen jokaisessa seurakunnassa tulisi olla vähintään kaksi nuorta valtuutettua, ja nuorten osuus olisi kymmenen prosenttia.
Navi-ryhmän puheenjohtaja, oululainen Timo Helenius sanoo, että hyvien ehdokkaiden puuttumisen lisäksi ongelma on se, että seurakuntaneuvostoihin ja kirkkovaltuustoihin valitut nuoret tuntevat olevansa yksin työskennellessään valtuustossa tai seurakuntaneuvostossa.
"Vaalien jälkeen muodostetaan verkosto, jossa eri seurakuntien nuoret valtuutetut voivat olla yhteydessä keskenään. Autamme heitä löytämään toisensa, jotta heillä olisi mielekkäät mahdollisuudet työskennellä", Helenius toteaa.
Nuorten tulo elintärkeää
Navi pyrkii murtamaan vanhaa kaavaa, jonka mukaan kirkkovaltuustopaikat niin sanotusti pedataan valmiiksi iäkkäille ehdokkaille. Ennakkoäänestyspaikkoja on tähän saakka järjestetty paljon esimerkiksi vanhainkoteihin eli paikkoihin, joissa on kuviteltu olevan kovin kiinnostus seurakuntavaaleihin.
Heleniuksen mukaan joissakin seurakunnissa voidaan tulevissa vaaleissa äänestää ennakkoon muun muassa opiskelupaikoissa, varuskunnissa ja kauppakeskuksissa - paikoissa, joissa ihmiset käyvät.
"Toivottavasti nyt tapahtuu muutos ja vaalit avautuvat nuorille", Helenius sanoo.
Kampanjan valtakunnallisena suojelijana on arkkipiispa Jukka Paarma. Oulun hiippakunnan piispa Samuel Salmen mielestä nuorten ehdokkaiden löytyminen olisi kirkon sanoman jatkumiselle suorastaan elintärkeää.
"Kirkon tulevaisuus riippuu siitä, että nuoria saataisiin sitoutumaan kirkon elämäntapaan. Kysymys ei ole siitä, että nykyiset voimat olisivat hoitaneet tehtäviä jotenkin huonosti", Salmi korostaa.
Hän arvioi, että nyky-yhteiskunnassa nuoret eivät yleensäkään ole oikein kiinnostuneita yhteisistä asioista, vaan ovat spontaanisti kiinni omassa elämässään. Kirkon kohdalla tuo ongelma vain korostuu.
Poliittiset pisteet pois
Vesa Holappa, 26, on lupautunut ehdokkaaksi Oulun Tuomiokirkon seurakunnan seurakuntaneuvostoon suuren vaaliliiton listoilta, eli hänellä ei ole poliittista sitoumusta. Hän sanoo ryhtyneensä ehdokkaaksi yksikertaisesti, koska tuttu pappi pyysi.
"Vaikka en koskaan ajatellut ryhtyväni ehdokkaaksi, minulla oli kuva, että se voisi olla sopiva tapa vaikuttaa. Uskon, että neuvostossa ollaan mukana valitsemassa seurakunnan työntekijöitä, mihin suunnataan rahaa ja mitä asioita voidaan kehittää", Holappa arvioi.
Hän määrittelee itsensä aktiiviksi seurakuntalaiseksi ja sanoo osallistuvansa esimerkiksi seurakunnan opiskelijatoimintaan.
Holappa vierastaa poliittista sitoutumista seurakuntavaaleissa. Hänen mielestään ehdokkuuden motiivina ei saa olla, että kunnallispolitiikassa vaikuttava henkilö voi kunnallisvaaleissa liittää meriitteihinsä luottamustoimen seurakuntaneuvostossa.
Ehdokkaaksi on myös päättänyt pyynnöstä ryhtyä Ville-Antti Vasela, 27, Oulujoen seurakunnasta. Hän on tutustunut seurakuntaneuvostoon tehdessään yhteistyötä sen kanssa Korvensuoran asukasyhdistyksen puheenjohtajana.
Kokoomuksen listalle ehdokkaaksi asettunut Vasela arvelee, että seurakunnan hallintoelimissä tuskin tunnustetaan puoluerajoja yhtä tiukasti kuin kunnallispolitiikassa.
27-vuotias Jaakko Lounila on keväästä saakka harkinnut ehdokkuutta, mutta ei ole vielä päässyt selvyyteen ratkaisustaan.
"Olen kuitenkin hieman epäileväinen vaikuttamismahdollisuuden suhteen. Hallintojärjestelmä on byrokraattinen, ja valtuutettuna olo saattaisi helposti olla vain istumista ja ihmettelyä", Lounila pohtii.
Helenius myöntää, että seurakunnallinen hallinto koetaan nuorten keskuudessa byrokraattiseksi ja jähmeäksi, minkä takia sen toimintaan liittyminen ei ole tuntunut luontevalta. "Toivottavasti seurakunnallinen hallinto voi muuttua luottamushenkilötoiminnan ansiosta. Luottamuselin ei saa kuitenkaan irrota seurakunnan perustehtävän toteuttamisesta", Helenius sanoo.
Kirkon hallintoelimissä käsitellään paljon niis kutsuttuja maallisia asioita, mikä saattaa herättää nuorissa kahdenlaista ilmaa. Yhtäältä kirkkovaltuustot voidaan mieltää hengellisiksi, minkä takia niitä vierastetaan.
Holappa ja 25-vuotias Kaisa Lounila arvelevat, että asia on päinvastoin: liika maallisuus vieraannuttaa hengen asioista kiinnostuneita nuoria.