Helsinki Pääministeri Matti Vanhaselle (kesk.) ojennetaan Jyväskylässä ensi viikon tiistaina raportti, jossa kiteytetään hallinnon alueellistamisen periaatteet. Aikataulu on kireä, kun valtiosihteeri Risto Volasen johdolla puurtavan työryhmän tarkoitus olisi myös esittää käytännön ehdotuksia, millaista hallintoa olisi syytä siirtää Helsingistä maakuntiin. Vuoteen 2015 mennessä siirtyy suunnitelmien mukaan muualle 6 000-8 000 työpaikkaa.
Sisäministeriön ylijohtaja ja työryhmän varapuheenjohtaja Pekka Kilpi sanoo, että mitään karttaharjoituksia ei ole ehditty tekemään. Jäljellä on vain kaksi kokousta, perjantaina ja maanantaina.
Yleisesti on sen sijaan etsitty maakuntien ja 34 aluekeskuksen vahvuuksia. Jos aluekeskukseen siirretään jotain hallinnon osia, olisi niiden hyvä sopia yhteen sen osaamisen kanssa, mitä maakunnissa ja mm. sen tutkimuslaitoksissa tai elinkeinoelämässä on.
Mm. Turussa vahvuutena ovat mereen liittyvä hallinto ja tutkimus, ja Tampereella tiedetään työelämän tutkimuksesta. Vaasassa oikeudelliset asiat ovat hallinnon hanskassa, Seinäjoella maatalous ja elintarviketalous. Jyväskylässä on ymmärrystä koulutuksesta, Kuopiossa sosiaali- ja terveydenhuollosta, Joensuussa metsistä, Oulussa teknologiasta ja Rovaniemellä matkailusta.
Alueellistamistyö alkoi jo edellisen hallituksen aikana. Periaatteena on, ettei ketään siirretä pakolla mihinkään. Siksi tarvitaan pitkiä siirtymäaikoja. Tähtäin onkin Kilven mukaan siinä, että kymmenen vuoden aikana noin 14 0000 ihmistä jää virastaan eläkkeelle tai siirtyy muihin tehtäviin. Pääkaupunkiseudulla on tällä hetkellä 23 500 ihmistä keskushallinnon palveluksessa.
- Tämä määrä pienenee kolmanneksen. Myöskään täyttä kahta kolmasosaa ei jää jäljelle toiminnan rationalisoinnin ja virkojen vähentymisen jälkeen.
On valittava oikea hetki
1990-luvun aikana valtion keskushallinto vielä paisui 20 prosenttia, ja pääkaupunkiseudulle tuli lisää noin 5 000 työpaikkaa. Valtion työpaikkoja on viime vuosina hävinnyt kuitenkin kaiken kaikkiaan kymmeniä tuhansia.
Työryhmän jäsen, Länsi-Suomen maaherra Rauno Saari toivoo, että jo lähiaikoina voitaisiin ottaa kantaa yksittäisiin ratkaisuihin, vaikka mitään varsinaisia taka-rajaa työlle ei olekaan. Saari oli edellisen hallituksen aikana valtiosihteerinä vetämässä työryhmää.
Aina kun jotain uutta toimintaa valtiolla ilmenee tai entinen toiminta laajenee tai tarvitaan uusia toimitiloja, niin silloin harkitaan minne toiminta sijoitetaan, huomauttaa Saari.
Saari pitää työryhmän työtä järkevänä, mutta ei ihan seiso sen takana, että liikaa asioita ja päätöksiä niputetaan yhteen. Aiemmin ministeriöt harkitsivat rauhassa omien toimintojen siirtämistä, ja esitykset tuotiin sitten kunnon valmistelun jälkeen työryhmälle. Nyt on yritetty hiukan kiristää työtahtia.
Toisaalta aika tikittää, kun isot ikäluokat siirtyvät jo parhaillaan eläkkeelle. - Nyt on se aika, jolloin pitää tehdä päätöksiä työpaikkojen siirtymisestä ja aikatauluista.
- Jos työpaikat ehditään täyttämään nuorilla vetreillä voimilla suoraan koulusta, niin se tulee hankaloittamaan aikanaan näitä siirtoratkaisuja.
Joka tapauksessa Helsingissä säilyvät ministeriöt ja keskusvirastot. Sellaisia keskusviraston töitä voidaan toki viedä maalle, joissa ei tarvita suoraa yhteyttä ministeriöön.
Tämä pätee erittäin hyvin mm. erilaista tutkimusta tekeviin yksiköihin vaikkapa kouluhallinnossa, Stakesissa ja Ympäristökeskuksessa
Saaren mukaan on paljon toimintoja, jotka sijoittuvat luontevasti aluekeskuksiin, mutta kokonaisia virastoja ei ole syytä siirtää siirtämisen vuoksi. - Nämä ovat tietysti poliittisia päätöksiä viime kädessä.