Harmaahylje- eli hallikannat ovat vahvistuneet Perämerellä. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen uusimmissa laskennoissa havaittiin 1 100 hallia, kun vuotta aiemmin vastaava luku oli 540. Luku pitää sisällään sekä Suomen ja Ruotsin merialueet.
Professori Eero Helteen mukaan luvut todistavat hallikantojen vahvistumista.
"Mutta kantojen kaksinkertaistumisesta ei voida missään nimessä puhua, sillä laskentoihin vaikuttavat monet tekijät. Perämerellä hylkeiden määrä vaihtelee tavattomasti, esimerkiksi tänä vuonna aikainen jäiden lähtö vaikutti tilanteeseen", hän korostaa.
Harmaahylkeiden määrä on lisääntynyt myös Perämeren ulkopuolella. Lentokoneista ja veneistä suoritetuissa laskennoissa nähtiin yli 5 000 hallia, mikä on suurin luku lähes 30 vuotta jatkuneen hallikannan seurannan aikana.
Helteen mukaan kasvu perustuu siihen, että kannat ovat terveitä ja niiden metsästys on vähäistä. Hallilla ei myöskään ole luontaisia vihollisia koko Itämeren alueella.
"Kanta kasvaa ja lisääntyy, kunnes ravintovarat alkavat sitä rajoittaa. Tämä on kuitenkin vielä kaukana, sillä Itämeressä on aikoinaan ollut moninkertaiset määrät halleja."
Saalismenetyksien korvaus päättyy
Pohjanmaan Kalastajaseurojen Liiton toiminnanjohtajalle Jukka Pirttijärvelle tieto hallikantojen kasvusta ei ole yllätys. Hänen käsityksensä mukaan Tornion ja Kokkolan välillä kalastajia terrorisoi jopa 2 500 hallia. Ne syövät kalaa pyydyksistä ja rikkovat pyyntivälineitä.
Lisäksi tilannetta synkentää se, että saalisvahinkojen korvaamisesta ei ole pysyvää käytäntöä. Keväällä EU antoi päätöksen, jonka mukaan suomalaiset ammattikalastajat voivat hakea korvausta vuoden 2000 ja 2001 aikana hylkeiden aiheuttamista saalismenetyksistä.
Järjestelmä on kuitenkin väliaikainen ja käsittää vain kaksi viime vuotta, eikä sille ole myönnetty jatkoa. Näin ollen tämänvuotisista saalisvahingoista kalastajille ei ole luvassa korvauksia.
"Hylkeiden aiheuttamat saalismenetykset eivät EU:n mukaan ole odottamattomia vahinkoja, vaan kuuluvat yrittäjän riskeihin. Pitempiaikainen korvaus nähtiin komission päässä elinkeinon tukemisena, joka vääristäisi kalastuspolitiikkaa", maa- ja metsätalousministeriön ylitarkastaja Sauli Härkönen selvittää päätöksen perusteluja.
Oulun läänin alueella toimivista runsaasta 80 ykkösluokan ammattikalastajasta toistaiseksi vain 25 on jättänyt Kainuun TE-keskukseen korvaushakemuksen. Vuosien 2000 ja 2001 saalismenetyksiin liittyvät hakemukset pitää jättää elokuun loppuun mennessä.
Jukka Pirttijärven mukaan EU:n kaksivuotinen korvausjärjestelmä on käytännössä merkityksetön. "Tuntuu ihan pelleilyltä. Lisäksi ehdot ovat kovat ja näytön saaminen on ongelmallista", hän sanoo.
Pirttijärvi onkin vakaasti sitä mieltä, että ainoa tapa hallien tihutöiden hallitsemiseksi olisi metsästyksen vapauttaminen. Nykyisiä noin 200 kappaleen pyyntimääriä hän pitää hyödyttöminä.
"Nykyinen pyyntimäärä ei riitä pysäyttämään kantojen kasvua. Jos pyynti sallittaisiin, eläimet oppisivat pelkäämään ihmistä toisin kuin nyt", hän huomauttaa.
Myös professori Eero Helle näkee kalastajien aseman hankalana. Tilanteen korjaamiseksi monet keinot ovat tarpeen. Hän kannattaa pysyvän korvausjärjestelmän luomista, säänneltyä metsästystä sekä kalastuspyydysten kehittämistä sellaisiksi, etteivät hylkeet pysty niissä vierailemaan. Muuttamalla rakenteita ja käyttämällä vahvempia materiaaleja rysistä voitaisiin tehdä hyljeturvallisia.
"Kaikkea kalastusta on tietysti mahdoton suojella, esimerkiksi avomeren verkkokalastukseen liittyy hankaluuksia. On vaikea keksiä, miten hylkeitä estettäisiin iskemästä verkkoihin", hän myöntää.