Helsinki Korkeimman hallinto-oikeuden presidentti Pekka Hallberg on huolissaan sananvapauden rajoittamisesta vahingonkorvausvaatimuksilla. Puhuessaan perjantaina Nuorsuomalaisen Sanomalehtimiesyhdistyksen journalistisessa illassa Hallberg korosti, että yksityiselämän suojasta johtuvat rajoitukset on mitoitettava sellaisiksi, ettei niillä vaaranneta demokratian ydinalueelle kuuluvan tiedonvälityksen vapautta.
Suomessa ei Hallbergin mielestä pidä päästää kehitystä vahingonkorvausoikeudenkäyntien tielle, eikä hypätä uudenlaiseen, sananvapautta satunnaisotannalla rajaavaan oikeuskulttuuriin.
KHO:n presidentti epäili, etteivät Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisut joukkotiedotuksen asemasta ole tuomioistuimissa tarpeeksi tunnettuja.
"Viestistä ei tee lainvastaista se, että viestin sisältö loukkaa, järkyttää, tai hämmentää taikka on sävyltään liiotteleva, poleeminen tai hyökkäävä", Hallberg muistutti.
Hallberg puuttui myös oikeuslaitoksen julkisuuteen. Hän piti avoimuutta ja ratkaisujen perustelua ainoana kestävänä tapana puolustaa tuomioistuinten ratkaisuja ja rakentaa niiden arvovaltaa. Tuomion selitykset ja selittelyt eivät riitä, hän totesi.
Oikeuslaitos on joutunut suuriin julkisuuspaineisiin viime vuosina, muun muassa Natura-päätösten ja käytettyjen tuontiautojen verotuksen takia, hän sanoi. Asioiden monimutkaisuus ja käsittelyn pitkittyminen vaikeuttaa tiedottamista.
Esimerkiksi ennakkoratkaisupyyntö EY-tuomioistuimelle käytettyjen autojen tulliverotuksesta oli vireillä yli kaksi ja puoli vuotta. Samaan aikaan ihmisiä innostettiin lukemattomiin valituksiin. Niitä on vireillä KHO:ssa 40, hallinto-oikeuksissa 700 ja tullissa yli 3 000, Hallberg luetteli.
Asioiden kesto vaikeuttaa myös rikosasioiden tiedottamista, eikä julkisuudessa aina ymmärretä mitä mikin vaihe todella merkitsee.
"Poliisitutkinta, syyttäjän syyteharkinta tai asiamiesten kirjoittelu ymmärretään joskus kuin ratkaisuiksi", Hallberg pahoitteli.
Myös oikeusasiamiehen kannanotot voivat Hallbergin mielestä joskus hämärtää kuvaa oikeuslaitoksesta. Hallberg näki oikeuden julkisuudella olevan luontevat rajansa.
Hallberg korosti, että tuomioistuinten riippumattomuus ei tarkoita eristäytymistä, vaan riippuvuutta oikeusjärjestyksen ja yhteiskunnan yleiseen kehitykseen. Tiedottamista rakennellaan, mutta asenteissa olisi vielä paljon kehittämistä, hän totesi.
"En tarkoita tavoitteena oikeudenkäytön sovittamista julkisuuden odotuksiin, vaan selkeämpää tiedottamista asioiden käsittelyn vaiheista ja taustoista."
Hallberg pohdiskeli myös oikeudenkäyntiuudistuksen vaikutuksia. Menettely on monimutkaistunut ja oikeudenkäyntikulut ovat nousseet. "Suuret jutut karkaavat julkisuudesta välimiesoikeuksiin ja pienemmissä rahasta on tullut kynnys käräjille."
Hallbergia arvelutti myös rikosprosessien korostunut syyttäjävetoisuus. "Kohta on pää vetävän kädessä, jos ratkaisuvalta vielä enemmän luisuu poliisi- ja syyttäjäviranomaisille tai muutoin erityisiin sovitteluprosesseihin."
Nuorsuomalaiseen Sanomalehtimiesyhdistykseen kuuluu noin 350 toimittajaa ja valokuvaajaa Helsingin Sanomista, Ilta-Sanomista, Turun Sanomista, Kalevasta, Etelä-Suomen Sanomista, Hämeen Sanomista ja STT:stä. Yhdistyksen toiminnan perustana on ammattikunnan journalistisen vastuun kasvattaminen, ammattitaidon kohentaminen ja virkistystoiminnan kehittäminen. Journalistisessa illassa ovat puhuneet muun muassa presidentit Mauno Koivisto, Martti Ahtisaari sekä Tarja Halonen.
Yhdistyksen puheenjohtajana toimii Helsingin Sanomien päätoimittaja Heleena Savela.