Hallamittarin toukat riehuvat jälleen tunturikoivujen kiusana Nuorgamissa. Lehtiä ahmivia otuksia esiintyy laumoittain kymmenien, mahdollisesti jopa satojen neliökilometrien alueella.
Toukka-armeijat ovat vallanneet koivikoita voimalla muun muassa Norjan rajalta Alakönkäälle ja Pulmankijärvelle ulottuvalla alueella.
"Pahimmilla paikoilla toukka on jokaisella lehdellä. Puut kalutaan paljaiksi parin viikon kuluessa", tutkija Tero Klemola Turun yliopiston Kevon tutkimusasemalta veikkaa.
Norjan rannikkoseuduilta hivuttautuneet hallamittarit piinasivat Nuorgamin koivuja laajoilla alueilla jo viime kesänä. Klemola arvioikin, että perhostoukkien hyökkäysten seurauksena monille puille voi käydä huonosti.
"Koivut sinnittelevät muutenkin vaikeissa oloissa. Tällainen toistuva lisästressi tulee varmaan aiheuttamaan yksittäisten puiden kuolemia. Myös metsikkökuolemat ovat mahdollisia. Puiden selviäminen riippuu paljon siitä, kuinka lämmin
kesästä tulee", Klemola kertoo.
Lämmenneet talvet suosineet
Toukat koteloituvat maahan heinäkuun puoliväliin mennessä. Sen jälkeen koivut pyrkivät kasvattamaan uudet lehdet syötyjen tilalle.
Tunturikoivujen vitsauksena on yleensä tunturimittari. Sen mereisen lähisukulaisen ilmaantuminen massoina sisämaahan on uusi ilmiö.
"Ensimmäisenä tulee mieleen, että leviämisen syynä ovat leudoimmiksi muuttuneet talvet", Klemola miettii.
Tunturimittarin tapaan myös hallamittarilla on joukkoesiintymiä noin kymmenen vuoden välein. Kannat romahtavat lehtiravinnon loppuessa ja mittareiden luontaisten vihollisten, loispistiäisten runsastuessa.
Klemola uskoo, että tilanne rauhoittuu Nuorgamissa todennäköisesti ensi kesäksi.
Tunturimittarilla oli vielä kaksi vuotta sitten massaesiintymä Käsivarren alueella, mutta nyt kanta on hiipunut tavanomaiselle tasolleen.
Käsivarren koivikot toipuneet
Käsivarressa tunturimittareiden toukat söivät koivuista lehdet vuosina 2004 ja 2005. Koivikot näyttävät kuitenkin selvinneen massaesiintymästä vähäisin vaurion. Yksittäisiä puita on kuollut, mutta metsikkötuhoja ei ole syntynyt.
Metsäntutkimuslaitoksen
tutkija Heikki Kauhanen tosin huomauttaa, että lehtien
paljaaksisyönti kahtena vuonna peräkkäin on pohjoisen
koivuille raju koettelemus, mistä toipuminen vaatii pidemmän ajan.
"Syönnin jälkeisten kesien olosuhteet ratkaisevat, kuinka hyvin puut kykenevät kokoamaan uusia ravintovarastoja menetettyjen tilalle."
Mellastus jättänyt
selvät jäljet
Tunturimittarin toukkien mellastus Käsivarressa on jät-
tänyt maisemaan selvästi havaittavat jäljet: koivikoiden varpuinen kenttäkerros on heinit-
tynyt paikoin jopa dramaat-tisesti.
"Toukat lannoittivat koivikot ulosteillaan tehokkaasti, mistä heinäkasvit hyötyivät. Ne pääsivät lisääntymään myös valon ansiosta, kun koivujen lehdet eivät olleet varjostamassa", Kauhanen selvittää.