Sään viileneminen ja tulevat hallayöt voivat aiheuttaa harmaita hiuksia varsinkin kotipuutarhureille. ProAgria Maaseutukeskusten Liiton kehityspäällikkö Terhi Taulavuori neuvoo ihmisiä tarkkailemaan säätiedotuksia ja kasvustoja. Paniikkiin ei kuitenkaan ole syytä.
Taulavuoren mukaan herukka on eniten vaaravyöhykkeessä. Sitä ei peitetä harsoilla, eikä mahdollista paleltumista pysty estämään hallasadetuksillakaan.
- Kelin viilentyminen on tavallaan hyväkin asia, sillä se hidastaa kehitystä. Herukan ammattiviljely on painottunut Itä-Suomeen ja siellä kehitys on muutenkin hieman jäljessä normaalista aikataulusta. Suurin osa herukasta on vielä nupussa, joten ei tässä suurempaa hätää ole. Hallayöt ovat jokakeväinen jännitysnäytelmä, Taulavuori rauhoittelee viljelijöitä.
Taulavuoren mukaan kolmen asteen pakkanen voi tehdä herukalle tuhojaan. Kaikki riippuu kuitenkin usein hallan kestosta.
- Useita öitä ja tunteja kestävä halla alkaa jo vaikuttaa.
Mansikan sato
ei hevin häviä
Mansikan suhteen tilanne ei ole niin paha, vaikka ensimmäiset kukat ovatkin avautuneet Etelä-Suomen ja rannikkoseutujen harsoilla suojatuissa kasvustoissa. Harso suojaa hyvin pakkaselta ja mansikka pystyy tekemään uuden tulemisen, vaikka halla koettelisikin.
- Mansikka on sen verran veitikkamainen kasvi, ettei ensimmäisten kukintojen tuhoutuminen ole korvaamatonta. Se kehittää uuden kukinnon, joka tuottaa yleensä entistä isompia marjoja. Kiloissa mitattuna satoa voi saada molemmissa tapauksissa saman verran, Taulavuori arvioi.
Varhaisperunaa voi suojella kylmyyttä vastaan muun muassa hallasadetuksella. Omenapuun kukinnot puolestaan ovat niin korkealla, ettei pakkanen pääse helposti niitä puremaan.
Viljakasvit kestävät
kovemman hallan
Viljakasveista arimpia ovat ohra ja kevätvehnä, mutta nekin yleensä kestävät useampia pakkasasteita.
- Viiden, kuuden asteen pitempään kestävä halla voi aiheuttaa vahinkoja. Peltoviljely ei kuitenkaan ole niin uhattuna kuin puutarhaviljely. Viljakasveilla maan alla oleva juuristo kehittyy ensin ja se pystyy kasvattamaan uudet lehdet tuhoutuneiden tilalle, kehityspäällikkö Kaarlo Kinnunen sanoo.
Kinnusen mielestä pahiten viljoja rassaisivat toukokuun lopun ja kesäkuun alun mahdolliset hallayöt, koska silloin kasvukausi venähtäisi. Riskialttiita ovat varsinkin turveseudut ja alavat maat.