Suomen mustikkasato on tänä vuonna hyvä, jopa moninkertainen viime vuoden satoon verrattuna. Kun viime vuoden mustikkasato jäi alle 50 miljoonan kilon, on se tänä vuonna arvioitu nousevan yli 200:een miljoonaan kiloon. Pohjois-Suomen hallayötkään eivät ole koituneet mustikan menoksi.
Suomen 400-450 miljoonan kilon mustikka- ja puolukkasadosta poimitaan talteen vain noin kymmenesosa. Hyvinä vuosina 40 miljoonan kilon hillasadosta poimitaan sen sijaan talteen noin 20-25 prosenttia.
"Nyt riittää Pohjois-Suomessa marjaa myös kangasmailla, eikä vain hillasoista. Myös villivadelmasato kypsyy parhaillaan ja sato on paras vuosiin kuten mustikassa", vanhempi tutkija Kauko Salo Metsäntutkimuslaitoksesta neuvoo mustikan- ja vadelmanpoimijoita.
Jonkin verran heinäkuun pitkä kuivakausi vaikutti Etelä-Suomen mustikkasatoon. "Marjat jäivät etelässä hieman pohjoista pienemmiksi", Salo sanoo.
Tarkemmat tilastot tämän vuoden mustikkasadosta Metsäntutkimuslaitos ynnää syyskuussa.
Myöhäinen kukinta takaa parhaan sadon
Metsäntutkimuslaitoksen valtakunnallisen satotutkimuksen yhdeksäs vuosi osoitti mustikkasadon kehittyvän sitä paremmaksi, mitä myöhemmin mustikka kukkii Etelä- ja Keski-Suomen alueella.
Oulun ja Lapin läänien selvästi myöhäisempi kukinta touko-kesäkuun vaihteessa tai kesäkuun alkupuolella ei näytä vaikuttavan niin ratkaisevasti mustikan satotasojen muodostumiseen kuin etelämpänä.
Syynä on se, että lämpiminä keväinä, kuten vuonna 2002 ja 2004, mustikka kukki Etelä- ja Keski-Suomessa jo toukokuun puolivälissä ja hallat toukokuun loppupuolella vioittivat kukkia ja satotaso laski kukintavaiheen menetyksen takia jopa 50 prosenttia.
Tänä vuonna mustikkatyypin metsissä on marjoja keskimäärin 25-30 kiloa hehtaaria kohti. Hyvissä kasvustoissa marjoja voi olla jopa 200-300 kiloa hehtaarilla. Mustikan kukinnan alkamisesta marjojen kypsymiseen kuluu 46-54 vuorokautta. Mustikan marjojen poiminta-aika on noin kuukausi kypsymisestä.
Etelä-Suomessa puolukoita päästään Metsäntutkimuslaitoksen arvion mukaan poimimaan elokuun puolivälissä ja Salpausselkien pohjoispuolella seuraavalla viikolla. Oulun ja Lapin lääneissä puolukka kypsyy elo-syyskuun vaihteessa.
Viime vuosina laajoilla metsäalueilla puolukkasadot ovat jääneet alle 30 kiloa hehtaarilla. Hyviä puolukkavuosia ovat yhdeksän tutkimusvuoden aikana olleet vuodet 1997 ja 2000.
Tänä vuonna satotaso nousee viimevuotisia satoja paremmaksi. Puolukkasato voi kuitenkin kasvupaikasta riippuen muodostaa heikkonakin vuonna paikallisesti suuria satokeskittymiä.
Marjanvienti on miljoonabisnes
Suomalaismetsistä vuosittain poimituista noin 50 miljoonasta marjakilosta vajaa kolmannes menee kaupalliseen käyttöön, loput marjastajien omaksi iloksi, kertoo Arktiset Aromit -yhdistyksen toiminnanjohtaja Simo Moisio.
Kaupallisista marjoista puolestaan alle puolet menee vientiin, joten Suomesta viedään normaalina vuotena vajaa seitsemän miljoonaa kiloa metsämarjoja maailmalle.
Suomalaisen marjaviennin rahallista arvoa on vaikea suoraan määrittää, sillä monilta marjoilta puuttuu oma tullinimike. Ilman nimikettä tarkkoja marjakohtaisia vientimääriä ei tiedetä. Moision mukaan metsämarjojen vienti on kuitenkin arvokas ala, viennin arvo on hänen mukaansa useita miljoonia euroja.
Koko luonnonmarjabisneksen arvoksi on arvioitu noin 200 miljoonaa euroa. Tähän lukuun sisältyvät sekä kaupalliseen käyttöön menevät marjat kuin kotitalouksien omaankin käyttöön poimitut marjat.
