Hal­la-aho mah­dol­li­ses­ti ehdolle edus­kun­taan, tie­do­tus­ti­lai­suus tulossa

Jussi Halla-aho pitää 16. tammikuuta tiedotustilaisuuden eduskuntavaaleista.

Jussi Halla-aho pitää tiedotustilaisuuden ensi kevään eduskuntavaaleista tammikuussa.
Jussi Halla-aho pitää tiedotustilaisuuden ensi kevään eduskuntavaaleista tammikuussa.
Kuva: Jarmo Kontiainen

Perussuomalaiset saattaa saada eduskuntavaaleihin kovan vaalivaltin. Merkit ovat vahvasti sen suuntaiset, että europarlamentaarikko Jussi Halla-aho lähtee ehdokkaaksi huhtikuun vaaleissa ja palaa kansalliseen parlamenttiin.

– Olen sopinut [Matti] Putkosen ja puoluetoimiston kanssa, että pidämme asiasta tiedotustilaisuuden 16. päivä tammikuuta.

Siellä kerron omista suunnitelmistani, Halla-aho sanoi Lännen Medialle Strasbourgissa keskiviikkona iltapäivällä.

Halla-aho ei vahvista ehdokkuuttaan, mutta vastaavia tiedotustilaisuuksia ei ole ollut tapana järjestää, jos poliitikko ei asetu vaaleissa ehdolle.

– Olen oman ratkaisuni tehnyt. Jos toimii politiikassa, on ajateltava olevansa lähtökohtaisesti tarpeellinen jollain tavalla. Sitten pitää miettiä, kummassa paikassa on tarpeellisempi, Halla-aho kertoi.

Vaalipiirissä vapaita paikkoja

Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini ei ole pyytänyt Halla-ahoa ehdokkaaksi, mutta tälle on vapaana paikka Helsingin vaalipiirissä.

– Timon kanssa en ole puhunut aiheesta mitään. Ei ole ollut minkäänlaisia keskusteluita, Halla-aho tuumasi.

Perussuomalaisten menestystoiveiden kannalta on erikoista, että Soini ei ole pyytänyt kansansuosikki Halla-ahoa ehdokkaaksi. Halla-aho sai edellisissä eduskuntavaaleissa Helsingissä yli 15 000 ääntä. Mepiksi hänet valittiin kesäkuussa koko maasta yli 80 000 äänen vyöryllä.

Halla-ahoa pidetään maahanmuuttokriittisen väestönosan suosikkina. Perussuomalaisia ennustetaan seuraavaan hallitukseen, mutta Halla-aho varoittaa puoluettaan poliittisen itsemurhan vaarasta.

– Mielestäni perussuomalaisten ei pidä lähteä 10–15 prosentin kannatuksella apupuolueeksi mihinkään hallitukseen.

– Siinä on se ongelma, että jos meillä ei ole riittävän kannatuksen tuomaa vipuvartta hallitusneuvotteluissa, emme saa mitään keskeisiä tavoitteitamme hallitusohjelmaan, minkä jälkeen me olemme sidottuja kannattamaan koko vaalikauden ajan jonkun muun hallitusohjelmaa myös meille itsellemme tärkeissä kysymyksissä, Halla-aho arvioi.

Halla-ahon mielestä perussuomalaisia uhkaisi tässä asetelmassa kutistuminen ja näivettyminen.

– Se olisi poliittinen itsemurha tälle puolueelle, hän painotti Lännen Medialle.

"Perussuomalaiset varmaan
halutaan hallitukseen"

Perussuomalaisten pitää helsinkiläisen mielestä olla vähintään toiseksi suurin puolue, jotta hallitukseen lähteminen olisi järkevää.

– Olettaisin, että neljästä suurehkosta puolueesta vähintään kolme on seuraavassa hallituksessa. Oma veikkaukseni on, että sieltä puuttuu kokoomus, mutta tämä saattaa olla täysin väärä veikkaus.

– Perussuomalaiset varmasti halutaan hallitukseen, ennen kaikkea keskusta haluaa, mutta en usko, että meillä on kovin paljon sanomista hallitusohjelmaan, jos emme ole vähintään toiseksi suurin puolue, Halla-aho epäili.

Perussuomalaisten pitää Halla-ahon mielestä hillitä nyt hallitushalujaan.

– Ei pidä tässä vaiheessa lyödä lukkoon, että menemme kaikissa tilanteissa hallitukseen, koska sen jälkeen siitä on aika vaikeaa perääntyä, hän huomautti.

Sampo Terho pyrkii eduskuntaan

Perussuomalaisten toinen euroedustaja Sampo Terho on jo kertonut pyrkivänsä eduskuntaan. Terhon valinta vaikuttaa todennäköiseltä, jolloin europarlamenttiin nousisi varasijalta Pirkko Ruohonen-Lerner. Jos molemmat perussuomalaisten mepit siirtyvät Arkadianmäelle, Bryssel ja Strasbourg kutsuvat myös Toimi Kankaanniemeä.

Sekä Ruohonen-Lerner että Kankaanniemi ovat hekin ehdokkaina eduskuntavaaleissa, eivätkä välttämättä ole halukkaita siirtymään Euroopan parlamenttiin. Molempien mielessä välkkynee ajatuksia ministeripestistä.

Perussuomalaisten kolmannella varasijalla meppipaikkaa kärkkyy Juho Eerola, jota pidetään puolueessa Halla-ahon maahanmuuttokriittisen linjan tukijana.

– Jos lähtee yhdestä paikasta, pitää miettiä, kuka sinne tulee tilalle ja jatkuuko oma linja siinä paikassa. Pitää miettiä, miten hyvin on korvattavissa yhdessä paikassa, Halla-aho totesi.

Jos Halla-aho asettuu ehdokkaaksi 16. tammikuuta ja valitaan eduskuntaan huhtikuussa, hän myös palaa varmasti kansanedustajaksi.

– Jos tulee valituksi, ei mielestäni ole mitään muuta vaihtoehtoa kuin jäädä sinne, Halla-aho torjuu ajatuksen Paavo Väyrysen (kesk.) suosimasta ministeripaikan ”kiristämisestä” puoluejohdolta.