Leuto alkutalvi hiljensi jonkin verran polttopuukauppaa Oulun ja Raahen seudulla. Toisaalta osa yrittäjistä on myynyt puuta tasaisesti koko syksyn, sillä kostea ja tuulinen syyssää lisäsi paikoin kiinteistöjen lämmitystarvetta.
Puukaupan parhaat sesongit ajoittuvat pakkaspiikkeihin, kiteyttää kiiminkiläinen halkokauppias Tapani Siira Halkotarhasta.
"Kun pakkaset nousevat korkealle, Halkoliiteri.comin kävijämäärät kasvavat 10-15 prosenttia normaalikeleistä", sanoo puuenergianeuvoja Timo Vanhala Metsäkeskus Pohjois-Pohjoismaasta.
Internetissä toimiva Halkoliiteri-palvelu on muutaman toimintavuotensa aikana noussut keskeiseksi puukaupan kanavaksi. Asiakkaat ovat löytäneet palvelun, ja yrittäjien mielestä palvelua on helppo päivittää ja pitää ajan tasalla.
Pohjois-Pohjanmaalla heittokuution, eli 30-35-senttisten klapien irtokuution, kuluttajahinta on Metsäkeskuksen selvityksen mukaan keskimäärin 42-43 euroa.
Halkokaupan hintahaitari on tosin suuri. Kasvukeskuksissa ja niiden lähistöllä polttopuu maksaa enemmän kuin maalaiskunnissa, joissa tarjontaa on enemmän suhteessa asukasmäärään.
Halkoliiteriä hallinnoivat maakunnalliset Metsäkeskukset. Pari ensimmäistä vuotta toimittiin Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun voimin, mutta viime vuonna mukaan tuli myös muita maakuntia.
Säiden lisäksi öljyn ja sähkön hinnoilla on vaikutusta energiapuun menekkiin.
"Kun syksyllä peloteltiin sähkön hinnannousulla, polttopuuyrittäjillä kauppa kävi kuin siimaa. Ihmiset säikähtivät ja alkoivat varustautua hinnannousun varalta", Vanhala toteaa.
Suurimmalta osin pienkiinteistöjen puulämmitys on juuri sähkölämmityksen huippupiikkien leikkaamista.
"Puuta voi toki käyttää lisälämpönä myös lauhemmallakin ja siten alentaa lämmityskustannuksia", lisää Jorma Niemi Oulun konevälityksestä, joka pyörittää Ruskossa myös polttopuiden noutopistettä. Myös Niemen yritys hyödyntää Halkoliiteriä markkinointikanavana.
Puulämmityksen suosio on kasvanut merkittävästi viime vuosina. Oulun talousalueella pientaloja on rakennettu vauhdilla, ja uusiin pientaloihin vähintään yksi tulisija tehdään yleisesti.
"Nuorella talonrakentajasukupolvella ei enää ole välttämättä kytköksiä omiin puunhankintakuvioihin. Polttopuuta ei enää lähdetä hakemaan suvun metsistä, tai siihen ei ole aikaa. Silloin kaupallinen puukauppa käy paremmin", Timo Vanhala kertoo.
Koko maassa pienkäytössä melkein seitsemän miljoonaa kuutiota polttopuuta palaa savuna ilmaan. Pohjois-Pohjanmaalla pienkiinteistöt käyttävät polttopuuta on noin 900 000 kiintokuutiota vuosittain.