Työuria on pidennettävä alusta, keskeltä ja lopusta. Tätä on hoettu viime vuodet, mutta ongelman korjaamisessa ei ole päästy puheita pidemmälle. Tulokset ovat jääneet laihoiksi, ja niinpä vuotoa tapahtuu edelleen työelämän kaikissa vaiheissa.
Kuvaava esimerkki on hallituksen toimeenpanema korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistus, joka näyttää johtavan aivan päinvastaiseen tulokseen kuin piti. Kun vielä vuosi sitten joka viides lukiolainen pohti välivuoden pitämistä koulun päätyttyä, nyt sitä suunnittelee jo useampi kuin joka neljäs.
Työurien pidentämistä pidetään tärkeänä tavoitteena, jotta hyvinvointivaltion rahoitus voidaan turvata. Jos nykymeno jatkuu, palveluiden leikkaaminen on vääjäämättä edessä ja myös eläkejärjestelmän rahoitukselta putoaa pohja.
Työurien pidentämisellä tähdätään siihen, että nykyistä suurempi osa kansalaisista olisi työelämässä ja siten turvaamassa hyvinvointivaltion rahoituksen.
Uraputkea on tavoiteltu venytettävän kaikista kohdin. Alkuvaiheessa halutaan nopeuttaa opiskeluun lähtöä ja sitä kautta ammattiin valmistumista ja loppupäässä nostaa eläkkeelle jäämisen ikää. Niinikään työurien keskivaiheen katkoksia halutaan suitsia.
Talouden lama on suuri este tavoitteiden toteuttamisen tiellä. Työpaikkojen määrä on pudonnut. Varsinkin iäkkäämpiä työntekijöitä joutuu sivuun työelämästä usein vasten tahtoaan ja liian varhain.
Tällä hallituskaudella päätettiin opiskelijavalintojen uudistamisesta niin, että korkeakoulut saavat varata opiskelupaikkoja ensimmäistä kertaa hakeville. Pyrkimyksenä oli alentaa opintojen aloittamisikää.
Taloudellisen tiedotustoimisto TAT:n Kun koulu loppuu -tutkimuksesta voi tehdä sen johtopäätöksen, että hyvä tarkoitus kääntyikin itseään vastaan.
Kun ajatuksena oli patistella lukion suorittaneita jatkamaan opintojaan pian, yhä useampi suunnitteleekin välivuoden pitämistä ennen opiskelujen aloittamista.
Syy kiinnostukseen välivuotta kohtaan on siinä, että vain 18 prosenttia tutkimukseen vastanneista yli 4 000 lukiolaisesta oli varma, mihin aikoo pyrkiä opiskelemaan. 70 prosenttia ilmaisi tarvitsevansa lisää tietoa työelämästä.
Jos lukiolainen ei ole täysin varma opiskelusuunnan valinnan viisaudesta, hän mieluummin panttaa ensihakemuksen jättämistä kuin valitsee väärin etenkin kun valintavirheen korjaaminen eli opiskelualan vaihto voi olla vaikeaa.
Ammattiin valmistumisen pitkittymisestä on kannettu huolta pidemmän aikaa. Suuri merkitys tähän on opintojen ohessa tapahtuvalla työssäkäynnillä, mutta se ei selitä kaikkea.
TAT:n tutkimus vahvistaa epäilyt siitä, ettei kouluissa annettava opinto-ohjaus toimi eikä työelämää tunneta riittävästi.
Nuoret osaavat myös laskea aikaisempaa tarkemmin, millä alalla voisi olla töitä tulevaisuudessa. Jos kaiken huipuksi opiskelualan vaihto on tehty vaikeaksi, nuorten käytös on täysin ymmärrettävää.
Pääkirjoitus