Hak­kuu­kiel­to ar­ve­lut­taa

Greenpeacen vaatimus Pohjois-Suomesta hakatun puun oston lopettamisesta tämän vuoden puolella ei saa järjestön toivomaa vastakaikua.

Greenpeacen vaatimus Pohjois-Suomesta hakatun puun oston lopettamisesta tämän vuoden puolella ei saa järjestön toivomaa vastakaikua.

Kalevan tietojen mukaan kaikki avainasemassa olevat saksalaiset kustantamot eivät halua lisätä pohjoisen työttömyyttä.

Greenpeacen vaatima niin sanottu moratorio tarkoittaisi sitä, että puunostajat pidättyisivät hankkimasta puuta Pohjois-Suomesta Metsähallituksen mailta.

Hakkuut rauhoitettaisiin noin 300 000 hehtaarilla, kunnes luontoarvot olisi uudestaan inventoitu.

"Tätähän me olemme vaatineet 90-luvun alusta lähtien", kertoo Greenpeacen metsävastaava Matti Liimatainen. Nyt Metsähallitus kuitenkin pelkää saksalaisten paperinostajien uskovan Greenpeacen perusteluita.

Metsähallituksen pääjohtaja Jan Heino ei ole täysin tyytyväinen saksalaisten kanssa käytyihin keskusteluihin, sillä hänen mukaansa suomalaisten työllisyys ei saksalaisia tarpeeksi kiinnosta.

"Meidän tarjoamamme tieto muun muassa moratorion sosioekonomisista vaikutuksista ei ole sytyttänyt heitä. Niille on vähän viitattu kintaalla", Heino sanoo.

Hänen mukaansa hakkuiden rauhoitus johtaisi välittömästi lomautuksiin: metsurit ja urakoitsijat kärsisivät moratoriosta suoraan.

"Päätehakkuut loppuisivat muun muassa Ylä-Lapissa. Inarissa Peuravuonon saha ei saisi enää tarpeeksi raaka-ainetta, jolloin myös yksityismetsätalous voisi loppua", sanoo Metsähallituksen ympäristöasiantuntija Petri Heinonen.



Saksalaiset neuvottelisivat


Lähinnä Stora Ensolta suuria määriä paperia ostavat saksalaiset kustantamot olivat lokakuussa Saksan Greenpeacen vieraina seuraamassa hakattuja valtion metsiä Kuhmossa ja Suomussalmella.

Kustantamojen liittoa eli Verband Deutscher Zeitschriftenverlegeriä (VDZ) vierailulla edusti assistentti Max von Abendroth ja Heinrich Bauer Verlagia toimitusjohtaja Klaus Peter Petchad.

He ovat olleet haluttomia kommentoimaan vierailun tuloksia, mutta Kalevan tietojen mukaan vuosittain 200 miljoonan euron paperihankinnoista päättävä Petchad haluaisi pohjoissuomalaisille kompensoivaa työtä, jos moratorioon päädyttäisiin.

Saksalaiset haluavat neuvotella Pohjois-Suomen hakkuista paitsi Metsähallituksen myös paikallisten pohjoissuomalaisten ihmisten kanssa.

Greenpeacen saksalaisille lehtitaloille järjestämällä vierailulla Metsähallitusta edustaneen Petri Heinosen mukaan Greenpeacen suunnittelema matka oli silti provosoiva: kohteet oli valittu ääripäästä ja mukaan sallittiin vain yksi Metsähallituksen edustaja, joka ei tiennyt kohteita etukäteen.

Hän ihmettelee sitä, että Greenpeace perustaa vaatimuksensa moratoriosta yhden silloisen Luonto-Liiton edustajan, Olli Turusen, yhdessä vuodessa tekemään kartoitukseen vanhoista metsistä.

Sen perusteella suojelun ulkopuolelle oli jäänyt satojatuhansia hehtaareja vanhaa metsää.

Heinonen luottaa enemmän vuosina 1993-96 tehtyyn laajaan usean ihmisen tekemään kartoitukseen, jonka perusteella metsiä suojeltiin. Hänen mukaansa suojelemattomat kohteet käytiin tämän jälkeen vielä läpi alue-ekologisessa suunnittelussa, joka lisäsi suojelua.

"Sitten meille levitetään yhden miehen tekemä kartta eteen", Heinonen päivittelee. Moratorio tarkoittaisi metsien kartoittamista jälleen kerran, ennen kuin puukauppa käynnistyisi uudelleen.

Heinonen ei ole edes varma, voiko Metsähallitus valtion maiden haltijana päättää Greenpeacen vaatimasta puun oston lopettamisesta alueiltaan.

Päätös saattaisi kuulua maiden omistajan edustajalle eli valtioneuvostolle.



Stora Enso
ei pelkää


Stora Enson Saksan viestintäjohtajalle Jussi Kochille jäi Greenpeacen järjestämästä vierailusta valoisampi vaikutelma kuin Heinoselle. "Me seuraamme Metsähallituksen ja VDZ:n dialogia mutta emme pelkää moratoriota", Koch sanoo.

Saksan ja Suomen Greenpeacen edustajat keskustelevat vielä joulukuussa ensi kertaa pääjohtaja Jan Heinon kanssa Pohjois-Suomen hakkuiden keskeyttämisestä. Ilmeisesti järjestö jatkaa mielenosoituksiaan hakkuilla, jos neuvottelut eivät johda tulokseen.

Greenpeacen metsävastaava Matti Liimatainen toivoo, että jos moratorioon päädytään, inventoinnista vastaa puolueettoman tahon johtama työryhmä. Hänenkin mukaansa ainainen riitely hakkuista saisi loppua.

Ilmoita asiavirheestä