Pohjois-Pohjanmaan metsävarat kasvavat edelleen voimakkaasti. Tuoreen metsäinventoinnin mukaan puuston määrä on kasvanut vuoden 2002 jälkeen 201 miljoonasta kuutiometristä 209 miljoonaan kuutiometriin.
Lisäyksestä suurin osa on mäntyä.
Puuston kasvu on inventoinnin mittauksia edeltäneiden 5 vuoden aikana ollut keskimäärin 9,6 miljoonaa kuutiometriä vuodessa, mikä on noin 1,1 miljoonaa kuutiometriä enemmän kuin edellisessä inventoinnissa arvioitu kasvu. Edellinen inventointi tehtiin Pohjois-Pohjanmaan alueella vuonna 2001-2002.
Lisää taimikonhoitoa ja
hakkuumahdollisuuksia
Metsien tulevan kehityksen turvaamiseksi ensiharvennusala tulisi lisätä noin 2,8-kertaiseksi tehtyihin ensiharvennuksiin verrattuna.
Taimikonhoitotarve tulevalla kymmenvuotiskaudella on noin 2,3-kertainen menneellä kymmenvuotiskaudella tehtyihin taimikonhoitoihin verrattuna. Myös kunnostusojituksia pitäisi tehdä entistä enemmän.
Puuta voitaisiin vuosina 2006-2015 enimmillään hakata kestävästi Pohjois-Pohjanmaalla 5,7 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Määrä olisi 1,2 miljoonaa kuutiometriä vuodessa enemmän kuin toteutuneet hakkuut keskimäärin vuosina 2002-2006.
Tämä merkitsisi noin 27 prosentin lisäystä. Pitkällä aikavälillä hakkuiden kestävistä lisäysmahdollisuuksista suurin osa on mäntyä.
Turvemaiden hakkuumäärät voitaisiin kaksinkertaistaa valtakunnan tasolla 12-14 miljoonaan kuutiometriin vuodessa. Lisääntyvien kunnostusojitusten ja hakkuiden mahdolliset ympäristöhaitat saadaan minimoitua, kun toimitaan uusien suositusten mukaan.
Turvemailla tarkoitetaan ojitettuja soita. Pohjois-Pohjanmaalla niitä on 53 prosenttia metsätalousmaan pinta-alasta.
Kolmannes 1950-luvun jälkeisestä puuston kasvun lisäyksestä on soiden ojitusten ansiota. Pohjois-Pohjanmaalla on soita ojitettu noin miljoonaa hehtaaria, noin 62 prosenttia soista.
Urakka on
edelleen suuri
Metsäkeskus Pohjois-Pohjanmaan johtaja Niilo Piisilä oli hieman yllättynyt inventoinnin kertomista lisähakkuiden mahdollisuuksista.
"Alueemme metsät ovat kuitenkin niin nuoria."
Piisilän mukaan huono uutinen oli se, että metsänhoidon työmäärä ei ole yhtään vähentynyt. Harvennuksia on edelleen kovin paljon tehtävänä eikä kuluneina vuosina ole päästy tavoitteisiin taimikonhoidossa.
Kunnostusojituksia tarvitaan myös yhtä paljon kuin viisi vuotta sitten. "Yksityismetsätaloudelle tässä on valtava haaste, jotta metsien kasvu ja kehitys pystytään pitämään sillä nousu-uralla, johon luonto antaa mahdollisuuden", Piisilä sanoo.
Haaste on myös siinä, että suurin osa sijaitsee ojitetuissa suometsissä. Lyhenevät talvet ja heikentyvät korjuuolot tuovat haastetta lisää. Kymmenen vuoden päästä jo 40 prosenttia maakunnan metsien hakkuumahdollisuuksista on ojitetuilla soilla.
Tällä hetkellä on kuitenkin se hyvä puoli puumarkkinatilanteessa, että kuitupuun hinta on noussut ja kuitupuulle on edelleen kysyntää.
Valtio myös lisää seuraavien viiden vuoden aikana tukiaan metsänhoitotöihin. Ensi vuonna niitä tulee jo 10 prosenttia lisää.
"Nyt on mahdollisuus myydä puuta nousevilla hinnoilla. Tähän korteen pitää kyllä metsänomistajan tarttua. Toivomme tietysti parasta, että ensi talveksi tulee pakkasta ja kunnolliset korjuukelit", Piisilä sanoo.