Luonnonvarakeskus Luken mukaan Suomen metsät kasvavat nopeammin kuin niitä hakataan, vaikka tuloillaan on hakkuiden ennätysvuosi.
Luken arvioi, että tänä vuonna hakkuut nousevat jopa 75 miljoonaan kuutiometriin. Kestävä taso olisi vieläkin korkeampi, yli 80 miljoonaa kuutiota. Se ei vaarantaisi jatkuvaa kasvua.
Luken laskelmat kuitenkin epäilyttävät oppositiokansanedustajia Satu Hassia (vihr.) ja Hanna Sarkkista (vas.).
– En rupea lonkalta arvioimaan, pitääkö tieto paikkaansa. Olen kuitenkin huomannut tutkijoiden hämmästeleviä kysymyksiä, mihin arvio perustuu, ympäristövaliokunnan puheenjohtaja Hassi sanoo Lännen Medialle.
– Olemme käyttäneet tutkimuslaitosten ja ilmastopaneelin tutkimuksia ohjelmamme pohjana. Vielä emme ole perehtyneet Luken muuttuneisiin arvioihin, Sarkkinen kertoo.
Hassi: Hakkuut säilytettävä nykytasolla
Vaikka hakkuita on Luken mukaan varaa kasvattaa, Hassi näkee viisaampana pidättäytyä moisesta.
– Tähän mennessä ainoa käytettävissä oleva tieteelliseen arvioon pohjautuva on ollut ilmastopaneelin neuvo, että hakkuut on säilytettävä suunnilleen nykytasolla, ei ainakaan isosti kasvatettava. On muistettava, että tähän liittyy erittäin suuri taloudellinen intressi. Luken historia on metsätalouspuolella, Hassi sanoo.
Talousvaliokunnan jäsenen Sarkkisen mukaan tärkeintä on huolehtia, ettei Suomen metsien kasvun muodostama hiilinielu pääse pienenemään.
– Myös hallituksen oma ilmasto- ja energiastrategia arvioi, että nettopäästöt eivät pienene, jos hakkuut kasvavat, Sarkkinen toteaa.
Hiilineutraalius vaatii metsien nopeaa ja kiihtyvää kasvua
Sekä vihreät että vasemmistoliitto tavoittelevat Suomen hiilineutraaliutta vuonna 2030. Silloin koko vuoden hiilidioksidipäästöt saavat olla enää saman verran kuin hiilinielu, eli metsän hiilivaraston kasvu kyseisenä vuonna. Kyseessä on erittäin tiukkoja ilmastotoimia vaativa tavoite.
Hakkuutavoissa pitää Sarkkisen ja Hassin mukaan keskittyä avohakkuiden sijaan harvennushakkuisiin ja jatkuvan kasvatuksen metsänhoitoon.
Vihreät ja vasemmistoliitto esittävät, että metsänomistajille voisi maksaa hiilen sidonnasta eli hakkuiden viivästyttämisestä. Nykyistä suurempana kaadettavassa puussa olisi korkeampi jalostusarvo.
Vuonna 1990 Suomen metsissä oli puuta 1,9 miljardia kuutiota. Sen jälkeen puuta on hakattu yhteensä 1,9 miljardia kuutiota vuoteen 2018 mennessä.
Suuresta hakkuumäärästä huolimatta Suomen metsissä on tällä hetkellä puuta 2,5 miljardia kuutiota eli metsät ovat koko ajan kasvaneet nopeammin kuin niitä on hakattu. Metsät siis sitovat hiiltä nyt enemmän kuin vuonna 1990.
Luke esitteli uusia lukuja eduskunnan talousvaliokunnalle 15. marraskuuta.
