Hak­kui­den lykkäys epä­sel­vää

Oulun kaupungin ja luonnonsuojelujärjestöjen metsäkiistassa otettiin perjantaina aikalisä. Sanginjoen ulkometsän harvennushakattavaksi aiottuja kohteita hiihtäen kiertäneet osapuolet sopivat, että neuvotteluita jatketaan ensi viikolla.

Oulun kaupungin ja luonnonsuojelujärjestöjen metsäkiistassa otettiin perjantaina aikalisä. Sanginjoen ulkometsän harvennushakattavaksi aiottuja kohteita hiihtäen kiertäneet osapuolet sopivat, että neuvotteluita jatketaan ensi viikolla.

Osapuolet olivat kuitenkin hieman eri mieltä, sovittiinko maanantaina alkavaksi kaavailtujen hakkuiden lykkäämisestä vai ei.

"Kyllähän tässä on mahdollisuus työkohteita katsoa ja tarvittaessa vaihtaa. Ainakin viikko menee ennen kuin tulee ratkaisu", sanoo Oulun kaupunginmetsänhoitaja Veli Puolakka.

Suojeluhankkeen puuhamiehelle, Pohjois-Pohjanmaan lintutieteellisen yhdistyksen lintulaskentavastaava Ari Rajasärkälle jäi keskusteluista se kuva, että hakkuita ei aloiteta.

"Jos hakkuut alkavat, siihen ollaan valmiita reagoimaan luonnonsuojelujärjestöjen sopivaksi katsomilla tavoilla", Rajasärkkä sanoo.



Ei mikään paratiisi


Oulun luonnonsuojeluyhdistys, Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri, Luonto-Liiton Pohjois-Suomen piiri ja Pohjois-Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys tekivät joulukuussa aloitteen metsänkäsittelytapojen muuttamisesta kaupungin Sanginjoen ulkometsässä. Järjestöt haluaisivat, että metsästä tehtäisiin kansallispuistomainen suojelualue.

"Nämä hakkuukohteet eivät ole mitään luontoparatiiseja ja tällä hetkellä suojelun arvoisia, mutta niistä suhteellisen pienellä vaivalla saisi niin sanottuja ennallistettavia kohteita, joissa pystyttäisiin parantamaan metsä- ja suoluonnon arvoja", Rajasärkkä sanoo.

Rajasärkän mukaan aloite ei tarkoita, että hakkaaminen Sanginjoella lopetettaisiin pysyvästi.

"Tarvitsemme 2-3 vuoden aikalisän, jonka aikana alue kartoitettaisiin ja tehtäisiin ennallistamissuunnitelma, jossa myös metsätalous voisi olla mahdollista."

Puolakka on lupasi vastata aloitteeseen lokakuussa, mutta nyt sitä ollaan kiirehtimässä.

"Nyt kun uudet päättäjät ovat aloittaneet työnsä, niin on syytä ottaa asia kiireesti esille. Varmaan tarvitaan asian selvittämiseksi keskustelua ja työryhmä, johon tulee myös luontojärjestöjen edustajia", Puolakka sanoo.

Puolakan mukaan Sanginjoen ulkometsän hakkuilla saadaan kaupungille vuosittain satojen tuhansien eurojen tulot, mutta nyt kiisteltävät kohteet ovat pienempiä.

Tuore teknisen lautakunnan puheenjohtaja Taina Pitkänen-Koli (vihr.) ei ole vielä nähnyt hakkuusuunnitelmia, mutta hänen mielestään hakkuissa pitäisi olla varovainen, jotta haittaa mahdolliselle suojelualueelle tulisi mahdollisimman vähän. Seuraavan kerran asiaa käsiteltäneen teknisessä lautakunnassa maaliskuussa, jolloin lautakunnan pitäisi saada alustavaa tietoa järjestöjen aloitteen käsittelystä.

Henkilökohtaisesti Pitkänen-Koli kannattaa ajatusta kansallispuistosta.

"Minusta tämä "kansallispuistohanke" on hirveän hyvä hanke. Sen perustaminen olisi tosi hieno tempaus vaikka näin 400-vuotisjuhlan kunniaksi."

Oulun kaupungin itäosassa noin 15 kilometrin etäisyydellä keskustasta sijaitsevan Sanginjoen ulkometsän lahjoitti Ruotsin kuningas Kaarle IX Oulun kaupungille masto- ja hirsipuumetsäksi kaupungin perustamisen yhteydessä vuonna 1605.

Ilmoita asiavirheestä