Perjantaina se sitten tuli; autoilun kuninkuuslajin F1:n maailmanmestaruuden kahdesti voittanut Mika Häkkinen ilmoitti, ettei hän palaa enää kilparadoille. Päätös oli odotettu, mutta silti yllättävä. Suomalaisille formulafaneille se on joka tapauksessa pettymys.
Vaikka läpeensä kaupallistunut laji jakaa kansalaisia voimakkaasti kannattajiin ja vastustajiin, yksi asia on kiistaton. Häkkinen oli parhaimmillaan maailmanluokan moottoriurheilija, joka nousi huipulle vaikeuksien kautta.
Yleensä suomalaiset urheilusankarit ovat nousseet maailman tietoisuuteen eri reittiä kuin Häkkinen. Hän on kivikylän kasvatti Vantaan Martinlaaksosta. Kun Häkkinen ajoi, asumalähiössä olevaan Allun grilliin kokoontui joukoittain ihailijoita, oli kellonaika mikä tahansa. Vantaan suuren pojan mukaan on myös nimetty aukio.
Kun Häkkinen ilmoitti viime vuonna pitävänsä sapattivuoden, kysymyksiä hänen lopullisesta vetäytymisestään F1-radoilta alkoi sinkoilla. Perjantaina vahvistui, että hän olisi halunnut lopettaa jo viime kauden jälkeen. McLaren-tallin päällikkö Ron Dennis puhui hänet ympäri.
Huippu-urheilu on vaativaa työtä. Se jättää vähän vapaa-aikaa. Formulasirkus pyörii ympäri vuoden ympäri maailmaa. Julkisuusmylly on sen mukainen. Avioituminen ja perheenlisän saanti olivat ennusmerkkejä, että valinta uran ja yksityiselämän välillä oli tehtävä pian. Vaikka F1-autojen turvallisuutta on kehitetty huimasti, terveydelliset riskit ovat suuria.
Voi vain arvailla, missä määrin Häkkisen päätökseen vaikutti se, että vaikein kilpakumppani, saksalainen Michael Schumacher on hallinnut formula-ykkösiä viime ajat ylivoimaisesti. Häkkinen olisi voinut palata, mutta voitonnälkä olisi puuttunut.
paakirjoitus@kaleva.fi