F1-sarjan kaksinkertainen maailmanmestari Mika Häkkinen huomasi radoilta vetäydyttyään, että elämä vapaaherrana perheestä ja taloudellisesta vauraudesta huolimatta ei aina ollut niin antoisaa. Juhlien pitäminen ilman voittoja alkoi maistua puulta ja niinpä Martinlaakson sankari palaa kilparadoille Mercedes-Benzin ratissa viikonloppuna Saksan Hockenheimissa alkavassa DTM-sarjassa.
Ennen avauskisaa ajetut testit osoittivat, että Häkkisellä on vielä paljon opittavaa niin sanotun koppiauton ajamisesta. Esimerkiksi Spa-Francorchampsin radalla huhtikuun alussa mestari jäi testijoukon häntäpäähän.
"Minulle oli suuri yllätys kuinka takana DTM-autossa istutaan, melkein taka-akselin päällä voisi sanoa. Formula ykkösissä istuttiin suunnilleen keskiosassa autoa. DTM-autolla ajaessa tuntuma rataan on takana istumisen takia ihan erilainen", Häkkinen pohti.
" On opeteltava uusia asioita ja yritettävä mukautua uuteen työvälineeseen", Häkkinen jatkoi.
Taas saa
antaa hanaa
DTM-sarjaan varmuudella osallistuvat kolme automerkkiä, Audi, Mercedes-Benz ja Opel käyttävät autojensa voimanlähteenä nelilitraisia V8-moottoreita, joiden teho on hieman vajaat 500 hevosvoimaa. DTM-autot kiihtyvät nollasta sataan kilometriin tunnissa noin kolmessa sekunnissa ja ne saavuttavat noin 260 km/h:n huippunopeuden. Autot ovat takavetoisia.
"Formula ykkösissä ei voinut kuvitellakaan ajavansa kakkosvaihteella ulos mutkasta kaasu pohjassa, auto olisi lähtenyt käsistä. DTM-auto painaa enemmän ja sillä mutkasta voi tulla ulos kaasu pohjassa. Pistää hanan pohjaan ilman, että auto lähtee mahdottomaan luisuun. Se on mielestäni ihan hyvä asia", Häkkinen tuumi jo formulavarikoilta tutuksi tulleita tokaisuja laukoen.
Aggressiivisempi
ajotyyli
DTM-sarjan autot muistuttavat ulkoisesti tuotantoautoja, mutta ajokkien korien alta ei juuri löydy yhtäläisyyksiä kaupassa myytäviin menopeleihin.
Henkilöautoista tuttu kori mahdollistaa aggressiivisemman ajotyylin kuin esimerkiksi formuloissa. Kyljet antavat suojaa ja tiukoissa paikoissa vieressä ajavaan kuljettajaan voi tarvittaessa "nojata". Formuloissa nojaaminen ei kannata, koska yleensä sen seurauksena kuljettaja joutuu kurvaamaan ylimääräiselle varikkopysähdykselle tai pahimmassa tapauksessa keskeyttämään.
DTM:n pistejärjestelmä sen sijaan on sama kuin formula ykkösissä. Kilpailun kahdeksalle parhaalle kuljettajalle jaetaan pisteitä siten, että voittaja saa kymmenen pistettä ja kahdeksantena ruutulipulle ehtinyt kuljettaja saa yhden pisteen. DTM:ssä käydään formula ykkösten tapaan kisan aikana myös välitankkauksessa ja vaihdattamassa renkaat.
DTM:n aika-ajojen erikoisuus on niin sanottu superpole-järjestelmä. Ensimmäisen aika-ajon kymmenen nopeinta kuskia tavoittelevat paalupaikkaa käännetyssä järjestyksessä ja ratkaisevat kymmenen ensimmäisen lähtöruudun kohtalon. Loput paikat määräytyvät ensimmäisen aika-ajon perusteella.
Osakilpailuja kauden aikana ajetaan 11. Niistä kuusi kaasutellaan Saksassa. DTM-kisoja ajetaan myös Belgiassa, Hollannissa, Ranskassa, Tshekissä ja Turkissa.
Kausi päättyy lokakuun loppupuolella Hockenheimissa.
Viime vuonna DTM:n mestaruuden voitti rallipoluillakin kunnostautunut ruotsalainen Mattias Ekström.