Oikeusministeri Antti Häkkänen (kok.) esittää hallitukselle, että se suosittelisi eduskunnalle tiedustelulakeihin liittyvän perustuslain muutoksen säätämistä kiireellisenä asiana.
Häkkäsen mukaan asiasta on tehty oikeusministeriössä huolellinen kokonaisarvio.
- Suomen turvallisuustilanteen muutokset ja tarve varautua kansallista turvallisuutta uhkaavaan toimintaan muodostavat sellaisen poikkeuksellisen tilanteen, jossa perustuslain kiireelliselle muuttamiselle on välttämätön tarve tiedusteluviranomaisten asianmukaisten toimivaltuuksien säätämiseksi, sanoo Häkkänen tiedotteessa.
Tiedustelulakipaketin läpiviemiseksi tarvitaan muutoksia perustuslain viestisalaisuutta koskeviin säännöksiin. Perustuslain muuttaminen kiireellisesti eli yhden eduskunnan aikana vaatii viiden kuudesosan enemmistön. Näin ollen paketti tarvitsee runsaasti tukijoita myös oppositiopuolueista. Hallitus on esittänyt toiveensa nopeutetusta järjestyksestä ja aiemmin, eikä oppositiosta ole ehdotusta tyrmätty ainakaan suoralta kädeltä.
Viestin suojaa voisi rajoittaa kansallisen turvallisuuden suojaamiseksi
Oikeusministeriön mukaan perustuslain nykyinen sanamuoto ja nykytulkinta eivät mahdollista viestin suojan rajoittamista esimerkiksi kansallisen turvallisuuden suojaamiseksi. Ministeriön mukaan perustuslakiin kaavaillaan muutosehdotusta, jonka mukaan viestin suojaa voisi rajoittaa, jos se olisi välttämätöntä "tiedon hankkimiseksi sotilaallisesta toiminnasta taikka sellaisesta muusta toiminnasta, joka vakavasti uhkaa kansallista turvallisuutta".
Häkkäsen mukaan muutosehdotus ei mahdollistaisi yleisestä, kaiken kattavasta tietoliikenteen seurannasta säätämistä, vaan tiedonhankinnan tulee olla mahdollisimman kohdennettua ja rajattua.
Tiedustelulakipaketti koostuu kolmesta osasta, jotka ovat laki siviilitiedustelusta ja sotilastiedustelusta sekä laki tiedustelutoiminnan valvonnasta. Tiedustelulakien eduskuntakäsittelyn on arvioitu alkavan helmikuun alkupuolella.
SDP varauksellinen Häkkäsen esityksen suhteen
Suurin oppositiopuolue SDP suhtautuu varauksellisesti oikeusministeri Antti Häkkäsen (kok.) esitykseen. SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtajan Antti Lindtmanin mukaan SDP päättää kantansa perustuslain kiireellisen säätämisjärjestyksen käyttämiseen vasta kun tiedetään päätettävän lainsäädännön tarkka sisältö.
Lindtmanin mukaan pitää tarkastella myös sitä, miten paljon kiireellisessä menettelyssä käsitteleminen tosiasiassa nopeuttaisi lainsäädännön voimaantuloa verrattuna tavanomaiseen perustuslain säätämisjärjestykseen.
"Vain reilu vuosi seuraaviin vaaleihin"
Häkkäsen esitys ei nostattanut innostusta myöskään muissa suurimmissa oppositioryhmissä.
Perussuomalaisten ryhmänjohtajan Leena Meren mukaan ryhmässä suhtaudutaan myötämielisesti terrorismin torjunnassa auttavaan tiedustelulainsäädäntöön, mutta kiireelliseen säätämisjärjestykseen ryhmällä ei ole kantaa.
Eduskunnan perustuslakivaliokunnassa istuva Meri kiinnittää huomiota siihen, että päätöstä kiireellisestä säätämisjärjestyksestä voidaan pitää ennakkotapauksena, joka tulee viitoittamaan myös tulevia päätöksiä perustuslain muuttamisesta. Tämän vuoksi Meri haluaa kuulla valtiosääntöasiantuntijoiden näkemyksiä asiasta.
- Menemmekö me siihen, että perustuslaki aina muutetaan kiireellisenä? Tässä tullaan tekemään rajanvetoa siitä, milloin on sellainen poikkeustilanne, että kiireellisyys on tarpeen ja milloin ei, Meri sanoi STT:lle.
Myös Meri kiinnittää huomiota siihen, että seuraaviin eduskuntavaaleihin on vain reilun vuoden verran aikaa.
- Ymmärtäisin kiireellisyyden, jos olisimme eduskuntakauden alussa tai puolivälissä, mutta nyt jäljellä on tosi lyhyt aika.
"Kiireellisyydelle ei perusteita"
Vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja Krista Mikkonen kertoo, että puolue muodostaa kantansa kiireellisyyteen vasta nähtyään varsinaisen lakiesityksen.
- Mehän olemme suhtautuneet vähän kriittisesti kiireellisyyteen, mutta sehän riippuu siitä, mitä esitys loppupelissä sisältää, Mikkonen sanoi STT:lle.
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson kertoo, että puolueen mielestä kiireellisyydelle ei ole tällä hetkellä perusteita.
- Lakiesityksen antamisessa on hallituksella mennyt näin paljon aikaa, niin ajallinen säästö, joka kiireellisellä menettelyllä saadaan, on suhteellisen pieni, Andersson sanoi.