Kotimaista metsäenergiaa kasvaa joka paikassa yllin kyllin, mutta sen hyödyntäminen energiaksi ei aina ole ollut ihan mutkatonta. Tänä vuonna kehitystä on alkanut tapahtua vauhdikkaasti. Oulun läänissä moneen kuntaan ollaan hankkimassa puuta käyttävä lämpölaitos tai saneeraamassa öljyä polttava laitos puuta käyttäväksi. Lämpöyrittäjien määrä on lähtenyt kovaan nousuun.
Metsäkeskus Pohjois-Pohjanmaa on viime vuoden syksystä lähtien vetänyt Puuenergia nousuun -hanketta, jossa pyritään lisäämään puuenergian käyttöä muun muassa kuntien lämpölaitoksissa, pienemmissä kunnallisissa laitoksissa ja pienkiinteistöissä, kuten maatiloilla.
Hankkeen puuenergianeuvojat Jarmo Korhonen ja Timo Vanhala sanovat, että tämän vuoden puolella puuenergiassa on alkanut suoranainen buumi. Pohjois-Pohjanmaalla lämpöyrittäjien määrä on lisääntynyt parin vuoden takaisesta parista yrittäjästä kahdeksaan. Kohteita oli vain kaksi vuonna 2000, nyt niitä on 15. Koko maassa lämpöyrittäjiä oli kolme vuotta sitten sata, viime vuonna 158.
Lämpöyrittäjä toimittaa poltettavan puun laitoksiin ja monessa tapauksessa huolehtii niiden toiminnasta. Korhonen sanoo, että kunnat nykyisin ulkoistavat mielellään koko energiatoimintansa yrittäjille.
Hanke on mukana lämpöyrittäjäkoulutuksessa. Oulun seudun ammatillisen koulutuskuntayhtymän kanssa järjestetty kurssi kestää kaksi opintoviikkoa eli 70 tuntia.
Veroeurot kotiin
Puuta käyttävien laitosten yleistyminen selittyy osin sillä, että nykyiset öljyä käyttävät alkavat monin paikoin vanhentua ja tilalle on hyvä miettiä kokonaan uutta tai nykyisen muuttamista puukäyttöiseksi.
Puuenergia nousuun -hankkeen keskeinen työsarka on, että Korhonen ja Vanhala kiertävät ahkerasti maakunnan kunnissa esittelemässä puulämpölaitosten hyötyjä ja rahoitusmahdollisuuksia.
"Yksi tärkeä peruste on, että läheltä saatava kotimainen energia työllistää, ja veroeurot jäävät omalle paikkakunnalle. Kun lämmön tuotanto ostetaan paikalliselta puuta käyttävältä lämpöyrittäjältä, kuntaan palautuu verotuloina jopa viidennes työtulosta", Korhonen mainitsee.
Metsureista pula
Pohjois-Suomen metsistä energia ei lopu aivan heti kesken. Alueellinen erityispiirre on, että Pohjois-Pohjanmaan energiapuuvarat ovat pääasiassa metsätiheikköjä. Tukkeja niistä ei saa, mutta pienpuun poistaminen hakkeeksi lisää kasvutilaa hyvälaatuisille puille. Edullisimpia metsähakkeen hankintakohteita olisivat kuusivaltaiset uudistusalat, mutta niitä Pohjois-Pohjanmaalla on niukasti.
Isoissa voimaloissa puun saatavuus on ongelma, sillä hinnan pitää olla kilpailukykyinen turpeen tai kivihiilen kanssa. Esimerkiksi Oulun Energian Toppilan voimala käyttää pääosin teollisuuden sivutuotteesta tehtyä haketta. Maakunnan nuorista metsistä saatavat hankintaketjut eivät ole toistaiseksi pystyneet toimittamaan suuria määriä haketta kilpailukykyiseen hintaan.
Pienissä laitoksissa puun kilpailukyky on öljyä edullisempi. Niiden polttoaineen tarve on 1 000 - 3 000 irtokuutiolla vuodessa. Nyt metsähaketta kerätään koko maassa 1,7 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Pohjois-Pohjanmaalla käyttö on 89 000 kuutiometriä, mikä voitaisiin moninkertaistaa.
Korhonen valittelee, että metsureita ei tahdo olla riittävästi nuorten metsien hoitoon, ja toisaalta metsurityövoima on kallista. Uudenlaiset koneet mahdollistavat tehokkaan metsäenergian korjuun. Yhdenlainen uusi malli vie samalla kertaa tien viereen sekä energiapuun että ainespuun.
Halkotieto nettiin
Kaikille halkolämmityksestä kiinnostuneille Puuenergia nousuun -hanke valmistaa Kainuun kehittämiskeskuksen kanssa ensi talveksi nettisivut, josta löytyvät tiedot paikallisista puuntoimittajista ja lämpöyrittäjistä. Jos esimerkiksi Pudasjärvellä mökkeilevä tarvitsee takkapuita, hän löytää lähimmät polttopuun toimittajat ja hinnat näpäyttämällä kartasta.
Toistaiseksi nimeä vailla olevat sivut sisältävät lisäksi yleistä tietoa tulisijojen käytöstä niille, joille asia on vieras.
Puuenergian kehittämishanke jatkuu vuoteen 2005 saakka, ja se saa rahoituksen osin EU:n maatalousrahastosta.
Vuoden loppuun saakka jatkaa Iissä, Yli-Iissä ja Ylikiimingissä toimiva ETL-Iiseutu-projekti, joka on selvittänyt kunnallisten hakelämpölaitosten perustamista Yli-Iihin ja Ylikiiminkiin. Jälkimmäinen on saatu jo pystyyn, ja saavutuksiin kuuluu myös 20 maatilan saaminen hake-energialle.