Uusi, tiistaina avattu metsähakeasema Kärsämäellä lisää merkittävästi alueellista metsähakkeen hankintaa ja metsien hoitoa. A. Tiikkainen Oy:n metsähakeasemalla on uudenlainen toimintamalli, jossa yrittäjä ostaa itse nuoren metsän kunnostus- ja hakkuutähteiden korjuukohteita.
Vastaavanlaisia metsähakeasemia on tulossa tämän vuoden aikana myös Pudasjärvelle ja Vaalaan. Kemissä sellainen jo toimii.
Yhdellä metsähakeasemalla tehdään nuorten metsien harvennuksia ja hakkuutähteiden korjuuta noin tuhannella hehtaarilla, jotta saadaan hankituksi tarvittava energiapuu.
Energiapuun korjuu tarjoaa työtä 3-5 metsäkoneyksikölle. Metsähakkeen korjuu ja toimitus tuottaa urakointi- ja kantorahatuloina sekä valtion metsänhoitotukina alueelle rahaa miljoonan euron verran vuodessa.
Kärsämäkinen A. Tiikkainen ja valtakunnallinen puuenergiayhtiö Biowatti ovat sopineet yhteistyöstä. "Biowatti toimii koko maan alueella yhteistyössä paikallisten toimijoiden, kuten metsäyhtiöiden, Metsähallituksen, paikallissahojen ja yrittäjien kanssa", kertoi yhtiön aluejohtaja Kari Lahti.
Biowatti Oy:n pohjoisen alueen operaatiopäällikkö Pertti Vanhala kertoi Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskuksen arvioineen, että puupolttoainetta pitäisi hankkia 3,5 kertaa nykyistä enemmän. Sitä on hankittu 90 000 ja määrän pitäisi olla 350 000 kiintokuutiometriä.
Yhteistyössä Oulun Energian kanssa on mietitty, miten haketta saataisiin kulkemaan paremmin. Verkoston avulla hakkeen hankintasädettä saadaan Vanhalan mukaan kasvatetuksi ja hake kulkemaan. "Pääsemme parempien kuusikoiden ja suurempien energiapuuvoimavarojen äärelle."
Metsähakeasemaverkosto toimii noin 70 kilometrin säteellä. Kärsämäki on eteläisin piste. Tämänkokoinen säde on Kari Lahden mukaan taloudellinen.
Yhtiö voi toimittaa valmista haketta, hakkuutähteitä, rankoja ja kaatoja. Ne voidaan jalostaa, hakettaa, murskata ja sekoittaa asemilla. Työstö tapahtuu mobiilikalustoilla. Kiinteitä murskaamoja ei rakenneta. Asemat toimivat pääteiden varsilla.
Oulun Energia Oy:n toimitusjohtajan Tapani Kurkelan mukaan yhtiö haluaa lisätä puupolttoaineen osuutta energiantuotannossaan. Toppilan voimalaitokseen tuodaan polttoainetta, lähinnä turvetta, 150-160 rekkalastillista vuorokaudessa. Määrästä saisi olla puuta 20-30 rekkaa, mutta niin ei vielä ole.
"Puun käyttöä on lisätty 15 prosenttiin. Suurin osa siitä tulee sahoilta sivutuotteena, ja silloin se on sahojen suhdanteista kiinni. Sivutuote puristetaan sahoilla pelleteiksi ja ne eivät ole hyvä tuote Toppilalle."
Yhtiö on kiinnostunut lisäämään metsähakkeen osuutta. "Luotu järjestelmä on paras tapa päästä metsään", kehui Kurkela.
"Päästöoikeuskauppa ja sähkön hinnan nousu ovat puun kannalta hyviä. Puuta poltettaessa ei tarvitse käyttää päästöoikeuksia ja siksi puun kilpailukyky on parantunut", Kurkela arvioi.
Turve säilyy Kurkelan mukaan pääpolttoaineena. Puun osuus tulee olemaan 20-30 prosenttia.
A. Tiikkainen Oy:n toiminta alkoi 20 vuotta sitten turvetuotantoyrittäjänä. "Energiapuun korjuuseen uskotaan. Se tulee kasvamaan alueella, jolla on paljon kunnostettavia metsiä. Ne eivät ole taimikonhoitokohteita, vaan riukuuntuneita metsiä", Antti Tiikkainen tähdensi.
