Paperin kysyntä kääntyi laskuun vuosituhannen vaihteessa eikä edes Aasian maiden talouskasvu pysty kannattelemaan Suomen metsäteollisuutta nykytasolla.
Kannot, oksat ja muut hakkuutähteet voivat olla pelastus Suomen metsäteollisuudelle, kun se yrittää sopeutua rakennemuutokseen.
Avainsana on bioenergia. Se voi tarkoittaa biodieseliä, jota metsäjätit Stora Enso ja UPM kuumeisesti kehittelevät hakkeesta. Mutta se voi tarkoittaa perinteisempää lämpöenergiaa, kun hakkuutähteitä pistetään polttouuneihin.
Metsähakkeen energiankäyttö on viisinkertaistunut vuodesta 1999, todetaan eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan tilaamassa selvityksessä "Metsät ja metsäosaaminen Suomen vahvuutena". Sen ensimmäinen versio, esiselvitys julkistettiin tiistaina.
Hakkeesta lämpöä
ja sähköä
Selvitystä kommentoinut Metsäntutkimuslaitoksen erikoistutkija Lauri Hetemäki poimii esimerkiksi Jyväskylän uuden Keljonlahden voimalaitoksen, jossa puukuidusta tuotetaan sähköä ja lämpöä. Vastaavanlaisia laitoksia on suunnitteilla Kuopioon, Lappeenrantaan ja Tornioon.
"Tämän lisäksi tulevat vielä lämpöyrittäjät, joiden on mahdollista lisätä tarjontaa suurkiinteistöihin ja kotitalouksiin", Hetemäki selvittää.
Bioenergian ohella metsäteollisuuden tulevaisuuden tuotteita ovat terveysvaikutteiset elintarvikkeet ja uudenlaiset tarrat. Niistä voi tulla mukavasti liikevaihtoa teollisuudelle, mutta puunkäytön näkökulmasta niiden merkitys on marginaalinen, Hetemäki lisää.
EU teki hakkeiden
käytöstä kannattavaa
Lauri Hetemäki ei usko, että kuitu- tai tukkipuuta ihan lähitulevaisuudessa pilkottaisiin kattiloihin, vaan puun energiakäyttö rajoittuu metsätähteiden käyttöön.
Niiden hyödyntäminen on tähän saakka ollut Suomessa vähäistä, koska se ei ole ollut taloudellisesti kannattavaa. EU:n energia- ja ilmastopolitiikka käänsi kuitenkin tilanteen päälaelleen.
Kun hiilidioksidipäästöille on alettu laskea hintaa, on fossiilisten polttoaineiden kallistuminen yhdessä uusiutuvaa energiaa tukevan politiikan kanssa tehnyt yhtäkkiä metsätähteiden hyödyntämisestä kannattavaa puuhaa, Hetemäki muistuttaa.
Tietotaito
hyötykäyttöön
Metsät ovat yhä Suomen talouden tukijalka taivaanrannalle ilmestyneistä synkintä pilvistä huolimatta. Metsäteollisuuden osuus viennistä on lähes 30 prosenttia.
Koko metsäklusterin tuotannon arvo oli vuonna 2005 noin 40 miljardia euroa eli suurin piirtein saman verran kuin valtion vuosibudjetti.
Tuo sivistyssanalta haiskahtava metsäklusteri pitää sisällään metsä-, kemian- ja teknologiateollisuutta, viestintä- ja pakkausalan yrityksiä, rakennus- ja energiateollisuutta, kuljetusyrityksiä sekä metsäalan suunnittelu- ja asiantuntijapalveluja tarjoavia yrityksiä.
Metsäteollisuus työllisti viime vuonna 62 000 ihmistä, 5 000 vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Hakkuut puolestaan työllistivät 23 000 metsäammattilaista, vaikka moottorisahasta on siirrytty koneelliseen hakkuuseen.
Kysyntä metsäteollisuuden tehdastöistä voi vähetä, mutta alan asiantuntijoita tarvitaan koko ajan lisää. Metsäselvityksen kirjoittaja, VATT:n erikoistutkija Osmo Kuusi huomautti eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan tiedotustilaisuudessa, että suomalainen konsulttiyhtiö Pöyry Oyj työllistää jo 3 000 metsäteollisuuseksperttiä.